Ole parempi kollega: älä kysy kiirettä!

Kiire ja itsensä johtaminen blogi

Kuuntele audio

Kiire on tämän päivän työelämässä jatkuvasti esillä oleva käsite, ja työntekijöiltä edellytetään vahvaa kykyä priorisoida ja johtaa itseään. Usein pidämme kiireisiä ihmisiä myös enemmän aikaansaavina. Toimitusjohtajamme Joonas Kiminki ehdottaa kiireen korostamisen ja ihannoinnin tilalle erilaista lähestymistapaa.

Tietotyöläisen työt eivät tekemällä lopu – ja ihan hyvä niin. Jos oma työjono tai tehtävälista nimittäin tyhjenisi, se tarkoittaisi sitä, että kaikki arvottomimmat ja vähäpätöisimmätkin työt olisi tehty. Projekti-excelit olisi värikoodattu, asiakaslistat aakkostettu ja firman Slackin kaikkien kanavien keskustelut olisi luettu.

Terveellisempää on, että työtehtäviä on aina enemmän kuin aikaa. Tällöin hommat voi laittaa prioriteettijärjestykseen tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan – ja jättää alemman prioriteetin asiat tyystin tekemättä. Omien töiden priorisointi ja sopivan työmäärän löytäminen ovat osa itsensä johtamista. Pärjätäkseen ja jaksaakseen työelämässä on kyettävä tasapainoilemaan monen eri kysymyksen välillä: Mitä minulta odotetaan? Mikä on sopiva työmäärä? Saanko riittävästi aikaan? Käytänkö aikani tehokkaasti?

Miksei kukaan kertonut?

Vietin vuodet 1987-2005 pääosin koulussa ja korkeakouluopiskelijana. En muista, että tuon 18 vuoden aikana olisi missään opetettu, että ”on ihan ookoo jättää osa hommista tekemättä”, tai että ”niin kauan, kun vastailet sähköposteihin ja osallistut palavereihin, joku muu päättää, mihin aikasi käytät” (lisää aiheesta mm. Sami Pajun blogitekstissä). Molemmat oppitunnit olisivat olleet todella tarpeen!

Itsensä johtamisen taidot ovat työelämän salatiedettä. Ne ovat jotain, mitä kenellekään ei koskaan opetettu, mutta mitä kaikkien tulisi osata. Niistä ei puhuttu kouluissa, perehdytyksissä eikä kahvihuoneissa, vaikka ne ovat työssä jaksamisen ja aikaansaamisen kivijalka. Alle kouluikäisten lasteni puolesta olen huojentunut, että nykyisessä peruskoulun opetussuunnitelmassa tavoitellaan oppimaan oppimista, itsensä johtamista ja itseohjautuvuutta – rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Miksi kysymme haitallista kysymystä?

Jospa sitten mentäisiin kirjoituksen otsikkoon. Kun kysyt kollegalta: ”Anteeksi, onko sinulla kiire?”, mitä oikein kysyt? Kiinnostaako työkaverin kiireellisyys oikeasti vai oletko pyytämässä apua? Kierrätkö kenties tarjoamassa apuasi kiireisille?

Kiirekysymykseen ei pidä vastata rehellisesti, koska siihen on olemassa oikea ja väärä vastaus.

Mitähän työkaverisi kuulee, kun kysyt tuon kysymyksen?

  1. ”Ihan vaan uteliaisuuttani tässä kierrän kyselemässä, että onko ihmisillä kiireitä.”
  2. ”Haluaisin apuasi, onnistuuko?”
  3. ”Onko sinulla varmasti tarpeeksi töitä? Minulla olisi pari juttua, joita en millään viitsisi tehdä itse.”

Tilanne menee asteen kierommaksi, jos kysyjä on esimies. Kiirekysymykseen ei pidä vastata rehellisesti, koska siihen on olemassa oikea ja väärä vastaus. ”Ei kiirettä” tarkoittaa: ”Kunhan tässä näpyttelen tietokonetta kulmat kurtussa kiireisen näköisenä. Ei minulla oikeasti mitään järkevää tekemistä ole. Firmassamme on arvokkaampiakin kykyjä.”

”Joo, ihan älytön kiire” on tietenkin se oikea vastaus. Kympin oppilaalla on aina kiire ja monta rautaa tulessa. Kova suorittaminen päällä voi vetää päivässä viisi tuntia palavereita ja hoitaa sata sähköpostia. Jokaisen sähköpostin käsittely tuottaa hetkellisen mielihyvän ja olo on aikaansaapa: ”Olen tehnyt tänään jo vaikka mitä!” Nukkumaan mennessä tilinpäätös päivästä on, että sähelsin toimenpiteestä toiseen, mutten saanut mitään aikaiseksi.

Tai ehkä olen ainut, josta on tuntunut tältä?

Tässä julkinen lupaukseni: Aion välttää tuota kiireen kysymistä aina kun voin. En halua korostaa kiirettä ja suorituskeskeisyyttä kysymällä kysymystä, johon on vain yksi oikea vastaus. Koetan korvata sen kysymällä niitä kysymyksiä, joihin todella haluaisin vastaukset: Voinko auttaa sinua? Pystytkö auttamaan minua? Koetko, että työtaakkasi on hallinnassasi?


Lue myös

Työssä oppimisen vallankumous blogi

Keskustelu koulutuksista on turhaa – tarvitaan työssäoppimisen vallankumous

Karoliina Jarenko

Johtaminen ja oma aika blogi

Johtaja, ole rohkeasti itsekäs

Peter Jung

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Tunnetyötaidot

Tunneäly tulevaisuuden työn avaintaitona

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, erotella ja säädellä sekä omia, että toisten ihmisten tunteita sekä käyttää tunnepitoista informaatiota hyödyksi sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.