Mikä on yrityksen tärkein tunnusluku?

Mikä rivi tilinpäätöksessä kertoo, kehittyykö yritys oikeaan suuntaan? Toimitusjohtajamme Joonas Kiminki kertoo.

Kuuntele audio

Mikä rivi tilinpäätöksessä kertoo, kehittyykö yritys oikeaan suuntaan? Ei mikään – ellei yrityksen tarkoitus ole vain kasvaa ja turvota päämäärättömästi. Hyvin alkeelliset oliot, kuten bakteerit, virukset ja monet pörssiyhtiöt toimivat noin – haluavat kasvaa ja lisääntyä, ilman mitään järkeä.

Nokkeluudet sikseen, ihan hetkeksi. Tilinpäätöksessä näkyy arvokkaita asioita. Sieltä voi lukea yrityksen taloudellisen terveydentilan. Taloudellisesti terveellä yrityksellä on mahdollisuus kehittyä oikeaan suuntaan, mutta pelkkä mahdollisuus ei vielä takaa toimintaa.

Olen toiminut Filosofian Akatemian toimitusjohtajana nyt puolisen vuotta – viisi prosenttia yrityksen tähänastisesta eliniästä. Päädyin tähän rooliin painovoimalain takia. “Kaksi kappaletta vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka on suoraan verrannollinen kappaleiden massaan ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön” – tai jotakin sinnepäin. Satuin ajelehtimaan ajattelultani melko lähelle Filosofian Akatemian toimintaa (etäisyys) ja meitä kiinnosti samat työelämän uudistamiseen liittyvät teemat (massa), joten tässä sitä nyt ollaan.

Olin onnekkaassa tilanteessa, koska sain ennen sitoutumista keskustella yhdessä ja erikseen kaikkien yrityksen omistajien ja avainhenkilöiden kanssa. Keskustelumme olivat myös hyvin tasapainoisia: yrityksellä oli jo toimitusjohtaja, eikä minulla ollut mitään pakottavaa tarvetta löytää uutta tehtävää itselleni. Keskustelut saivat siis edetä paineettomasti, ilman ennalta määrättyä onnistunutta lopputulemaa.

Minut palkattiin auttamaan Filosofian Akatemiaa kasvamaan. Ei kuulosta kauhean yllättävältä. Tavallisessa yhtiössä kasvutavoite sovittaisiin tai saneltaisiin liikevaihdoksi ja/tai verolliseksi nettotulokseksi ja sitten kipitettäisiin kuin hamsteri pyörässään. Me sen sijaan keskustelimme pitkään siitä, miten kasvu saattaa vaurioittaa yhtiötä. Jos liikevaihto nousee kymmeneen miljoonaan ja siitä tulosta syntyy 10% eli miljoona vuodessa, voidaan silti olla epäonnistunuttu. Yrityksemme tarkoitus ei ole tuottaa miljoonaa vuodessa vaan uudistaa työelämää. Tänään Suomessa, huomenna ehkä kansainvälisesti. Ylihuomenna voidaan ehkä pudottaa työ-sana pois uudistamisesta ja keskittyä parempaan elämään

Yrityksemme tarkoitus ei ole tuottaa miljoonaa vuodessa vaan uudistaa työelämää.

Asioiden järjestyksellä on väliä

Tehtäväni toimitusjohtajana on erilainen kuin useimpien toimitusjohtajien tehtävät. Ensin pitää huolehtia yrityksen tarkoituksen edistämisestä ja siitä, että arvot näkyvät työssä. Sen jälkeen toiminnan täytyy olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Viimeksi mainittu on polttoainetta edeltävälle. Jos polttoainetta ei ole, yrityksen tarkoitusta ei voida edistää. Olen ihan itse keksinyt seuraavan hokeman: talouden on oltava kunnossa, koska missiolla/visiolla/arvoilla ei voi maksaa S-Marketissa.

Talouden on oltava kunnossa, koska missiolla/visiolla/arvoilla ei voi maksaa S-Marketissa.

Suurimmalla osalla yrityksiä on visio, missio, tarkoitus ja arvot olemassa ja ylös kirjoitettuna. Silti näitä samoja yrityksiä johdetaan numeroilla, numerot edellä. Karrikoidusti firmassa kaikkien täytyy ensin saavuttaa sovitut – tai yleisemmin jonkun sanelemat – numerot, ja “loppurahalla” voi sitten pöhistä arvoista ja niistä pehmeistä jutuista. 

Voi tuntua vähäpätöiseltä halkoa hiuksia siitä, pitääkö numeroiden vai “pehmeiden tavoitteiden” olla ensin. Ero on silti käytännöllinen ja saattaa olla vaikutuksiltaan valtava. Onko yrityksesi tavoite ensisijaisesti tehdä omistajistaan äveriäitä, vai haluatteko ensisijaisesti saavuttaa jotakin muuta?

Minua ei toimitusjohtajana ja osakkeenomistajana haittaa laisinkaan, jos joskus saavutamme sen kymmenen miltsin liikevaihdon. Se ei silti ole ensisijainen tavoitteemme millään aikavälillä. Se voi toteutua, koska isompi taloudellinen koko saattaa mahdollistaa Filosofian Akatemialle suuremman impaktin. Se taas voi auttaa meitä kohti sitä työelämän uudistamisen hömppää.


Joonas Kiminki (KTM) on Filosofian Akatemian toimitusjohtaja, joka uskoo, että vaikka taivaalta sataisi tekoälyä, virtuaalikohtaamisia ja hoivarobotteja, organisaatiot tulee muotoilla ihmistä varten, ihmisten itsensä kanssa. Joonas vetää Filosofian Akatemian lukupiiriä, valmentaa johtoryhmiä ja intohimoilee motivaatiosta johtamisen työkaluna.

Lue myös

Itseohjautuvuus on mahdoton ideaali

Yhden pöydän ympärille mahtuva porukka voi toimia ilman julkilausuttuja rakenteita. Porukan kasvaessa rakennetta tarvitaan yhä enemmän.

Mistäs tänään riideltäisiin vai olisiko aika sopia?

Miten paljon asioita voitaisiin kehittää, kun ensin erimielisyydet pystyttäisiin selvittämään rakentavasti ihmisten tunteita kunnioittaen?

Kiire ja itsensä johtaminen blogi

Ole parempi kollega: älä kysy kiirettä!

Kiire on tämän päivän työelämässä jatkuvasti esillä oleva käsite, ja työntekijöiltä edellytetään vahvaa kykyä priorisoida ja johtaa itseään. Usein pidämme kiireisiä ihmisiä myös enemmän aikaansaavina.

Innostunut ihminen on tuottavampi ja sitoutuneempi

Luovuus kukoistaa silloin, kun ihmiset voivat kokea merkityksellisyyttä ja innostusta työssään.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.