Strategioita etäsekoilusta selviämiseen

Olosuhteiden pakottama etätyö on ainakin satojen tuhansien etuoikeutettujen suomalaisten kiusana vielä määräämättömän pitkän aikaa. "Aiheesta on kirjoitettu puoli vuotta paljon kaikenlaista taskulämmintä, joten kevennän hiukan tyyliä", lupaa toimitusjohtajamme Joonas Kiminki.

Kuuntele audio

Hybridityö on hyvä homma, joko/tai tuottaa ongelmia

Ennen COVID-aikaa suuri osa meistä teki töitä oletusarvoisesti toimistolla ja vetäytyi kotitoimistoon silloin, kun jotakin keskittymistä vaativaa piti saada aikaiseksi yksin. Keväällä ainakin miljoona suomalaista komennettiin koteihinsa ja pääosin kaikki sujuikin aluksi vallan hienosti.

Puolen vuoden jälkeen voinemme tehdä sellaisen yhteenvedon, että mitä työskentelypaikkoihin tulee, kaikki välimallit ovat hyviä, mutta kumpikin ääripää – pelkkä etätyö tai toimistotyö – on hanurista. Toimistolla ei pysty keskittymään yksintyöskentelyyn (paitsi jos onnistuu ottamaan käyttöön esimerkiksi ”hiljaiset tunnit”) ja etänä tuottavuus kärsii prokrastinaatiosta (suomeksi vitkastelu) ja yhteistyöskentelyn hankaluudesta.

Etänä päivät toistavat toisiaan, viikonpäivät sekoittuvat, mitään ei tapahdu. Yhteisöllisyyden liima heikkenee, yhteinen suunta sumenee ja työpäivistä tulee kahdeksan tunnin mittaisia muovailuvahapötköjä, joista pitää selvitä, kunnes seuraavana päivänä murmelit aloittavat uudelleen. Välillä on pari päivää viikonloppua – jihuu – mutta lopulta ei muista, tapahtuiko jokin asia viikko vai kolme viikkoa sitten.

Listasin äkäpäissäni stretegioita etäsekoilusta selviämiseen. Nämä ovat yhtä lailla muistutukseksi ja reflektioksi itselleni – siitä ohjeiden käskymuoto – kuin innoitukseksi sinullekin.

Työkavereita voi tavata ilman poskisuudelmiakin, vaikka kuntoportaissa.

Älä eristäydy.

Vaikka maailmalla on pandemia ja Suomessakin tautiryppäitä, pyri silti tapaamaan ihmisiä, ainakin jonkin verran. Ei tee hyvää olla kuukausi- tai jopa vuosikausia ilman ihmiskohtaamisia. Työkavereita voi tavata ilman poskisuudelmiakin, vaikka kuntoportaissa. Yksinolosta tulee hulluksi, en suosittele.

Kävele.

Tämä on etäsurvival-maailman supervoima. Vietän käytännössä kaikki perinteiset puhelut kävellen. Tuki- ja liikuntaelimistö tykkää, mieli on optimistinen, ruokakin maistuu paremmalle. Eikä illalla jaksa kiukutella lapsillekaan ihan yhtä paljoa. Jos ette tarvitse videokuvaa etkä ole tekemässä tarkkoja muistiinpanoja, miksi istuisit?

Tavatkaa ulkona.

Tämä kikka on kahden edellisen yhdistelmä. Tavatkaa kollegoita tai tuttuja asiakkaita menemällä yhdessä kävelylle, vaikka asuinpaikkojenne puolivälissä olevalle ulkoilualueelle. Tieteellinen fakta: palaveri ole ole koskaan huono jos se vietetään kävellen. 

“Niin mutta siellä sataa.”

– Ihan sama. Ei ole huonoa säätä, on vain vääriä varusteita. Jos olet niin etuoikeutettu, että tämä etätyöhomma koskee sinua, sulla on varaa myös ostaa kumpparit ja sadetakki.

Kamerat päälle!

On jo itsessään hullua, että joudun kirjoittamaan seuraavat virkkeet: Jos olette Teams-/Zoom-/Meet-palaverissa, laittakaa aina kamerat päälle. Teidän kodin tai työpaikan internetkaista ei ihan oikeasti kaadu siihen, vaikka joku tietohallinto-osaston jarrumies olisi sanonut maaliskuussa mitä. Varsinkaan kun videoneuvottelussa ei tarvitse VPN-yhteyttä mihinkään. Ja jos olet tukka pystyssä ja yöpaidassa, voit mun luvalla käyttää palaveria edeltävät viisi minuuttia hiusten harjaamiseen. Problem solved.

Kamerat päällä parannatte omaa ja muiden keskittymistä, lähennytte ihmisinä ja lisäätte psykologista turvallisuudentunnetta. On kivempaa, kun toisten ilmeitä ja reaktioita ei tarvitse nähdä mielikuvituksella, vaan silmillä.

Keskeytyksettömässä ympäristössä, eli kotitoimistossa, pitää työn rytmittämisestä huolehtia itse. 

Pidä taukoja.

Toimistoissa on se kiva piirre, että koskaan ei tarvitse keskittyä liian pitkään yhteen putkeen. Työpisteellesi tulee vartin välein joku rakas työtoveri ratkomaan omia ongelmiaan. Keskittyneen työn katkaisee kivasti se kun saa olla toisen työkalu. Huono vinkki: Oma erikoistemppuni on, että en hyvätapaisuuttani häiritse keskeyttämällä toista, vaan menen sopivan etäisyyden päähän tuijottamaan, kunnes kollegan aivojen huomiokeskus hoitaa keskeytyksen puolestani!

Keskeytyksettömässä ympäristössä, eli kotitoimistossa, pitää työn rytmittämisestä huolehtia itse. Tunnet varmasti tämän kierteen: ensin tehdään kolme tuntia tauotta töitä lounaaseen saakka. Syntyy paljon valmista. Tämän jälkeen iltapäivä menee vitkastelussa – väsyttää ja on vaikea aloittaa mitään. Sitä paitsi aamu oli jo tosi tehokas. Iltapäivä päättyy heikkoihin tuloksiin. Olet ärtynyt. Seuraavana päivänä aamuspurttisi kantaa kaksi tuntia. Kolmantena sekään ei onnistu. Tulispa jo viikonloppu.

Tietotyön tuottavuutta ei mitata työhön käytetyllä ajalla, vaan työn tuloksilla. Mitä sitten, vaikka työehtosopimuksessa on 12 minuutin kahvitauot aamu- ja iltapäiville ja muu aika pitäisi tehdä ns. töitä? Jos saat fiksulla tauottamisella aikaan vaikka tuplasti sen, mitä istumalakon harjoittelulla, luuletko, että pomosi suuttuu?

Kokeile vaikka Pomodoro-tekniikkaa: työtä 25 minuutin jaksoissa, joita seuraa aina viiden minuutin tauko. Kuinka tehokas on päiväsi, jos saat palaverien lisäksi vaikka kahdeksan tehokasta 25-minuuttista siihen?

Käytä tauot kotitöihin. 

Jos pidät taukoja työskentelystä lukemalla meilit tai yammerin, aivosi eivät lepää ollenkaan. Valitettavasti myös Facebook, Instagram ja muu kännykän räpellys rasittaa aivojasi samalla tavoin kuin näyttöpäätetyöskentely. 

Tauot kannattaa pitää näyttöjen ulottumattomissa. Täytä pyykkikone. Viikkaa t-paitasi. Pyyhi keittiön tasot. Järjestä sukkalaatikko. Näiden pienten aktiviteettien jälkeen aivosi ovat jälleen valmiina työntekoon ja mielikin lepää kun koti on siistimpi.

Tee listoja.

Mitkä asiat haluat ehdottomasti saada tehtyä tänään? Entä tällä viikolla? Jos pääset asettamasi minimitason yli, mikä olisi jo erinomainen saavutus? Älä listaa montaa asiaa päivätavoitteeseesi, listaa muutama. On paljon hyödyllisempää saada yksikin asia pois omalta tehtävälistalta kuin sekoilla koko päivä sähköposteissa, yammereissa ja slackeissa.


“Ei pysty”

Jos edeltävät vinkit tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta, juo paljon vettä. Ei ämpärikaupalla, mutta reippaasti. Sillä on kai jotakin positiivisia terveysvaikutuksiakin, mutta ainakin se varmistaa sen, ettet istu tuntikausia paikallasi.


Joonas Kiminki (KTM) on Filosofian Akatemian toimitusjohtaja, joka uskoo, että vaikka taivaalta sataisi tekoälyä, virtuaalikohtaamisia ja hoivarobotteja, organisaatiot tulee muotoilla ihmistä varten, ihmisten itsensä kanssa. Joonas vetää Filosofian Akatemian lukupiiriä, valmentaa johtoryhmiä ja intohimoilee motivaatiosta johtamisen työkaluna.

Lue myös

Huomioita matkaltani

Valmentajamme Peter Jung inspiroituu syyssateista ja muistuttaa siitä, että kovassakin työkiireessä on tärkeää antaa itselleen aikaa ja tilaa vaikuttua keskusteluista, inspiroivista kollegoista ja ennenkaikkea hiljaisesta vuorovaikutuksesta, jota Jung nimittää runollisesti kosmiseksi ajatuspölyksi.

Flow on yritysten Graalin malja

Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana kehityksen kelkassa. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi flow on yrityksille jatkuvasti tärkeämpi asia ja tarjoaa lopussa yksinkertaisen keinon flow’n tehostamiseen työpaikoilla.

Sujuva etätyö -verkkovalmennus

Verkkovalmennus on suunnattu kaikille säännöllisesti etätöitä tekeville tietotyöläisille. Valmennus tarjoaa osallistujille konkreettisia työkaluja tehokkaaseen ja mielekkääseen etätyöskentelyyn.

Järki töihin -kirja

Ajattelunhallinta: uuden työn taidot

Valmennuksen osallistujat saavat välitöntä hyötyä kehittämällä omia työtapojaan virtaviivaisemmiksi ja tehokkaammiksi.