Onko suuri irtisanoutumisaalto merkki työelämän vallankumouksesta?
Tervetuloa työelämän vallankumouksen ytimeen! Käynnissä ovat varsinaiset työpaikan vaihtoviikot – ainakin, mikäli uutisjuttuja on uskominen. Keskustelemme digipalveluyhtiö Vincitin toimitusjohtaja Julius Mannin kanssa sekä irtisanoutumisaallosta, että ilmiöistä sen taustalla.
Keskustelun alkupuolella käväisemme kiinnostavalla retkellä podcast-vieraan pään sisällä ja tutustumme muun muassa siihen, mikä toimitusjohtajaa työssään motivoi.
Jaksossa saadaan vastaukset myös seuraaviin tärkeisiin kysymyksiin:
Miten pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi tullaan?
Miksi podcast-isäntä haluaisi varastaa Aku Ankan työpaikan?
Mitä itsestään oppii, kun pussittaa kaksi viikkoa ruispaloja?
Minkälaisia työelämän ilmiöitä pandemia-aika on kiihdyttänyt?
Kahden ihmisen välinen keskustelu ja sen kuunteleminen ovat siitä jänniä asioita, että monesti tulee puhuttua monta keskustelua samaan aikaan. Keskustelussa on niin sanotusti kerroksia. Tässä vajaan kolmen vartin rupattelussa otsikkona on muodollisesti suuri irtisanoutumisaalto, eli meneillään olevat työpaikan vaihtoviikot. Kuitenkin kuunneltuani jakson muutamaan kertaan, tajusin, että keskustelemme oikeastaan paljon kiinnostavammasta ilmiöstä kuin vain jostain pandemian aiheuttamasta tilapäisestä piikistä työpaikan vaihtamisessa. Puhumme vallankumouksesta!
Irtisanoutumisaalto on yksittäisten ihmisten koordinoimaton kapina henkilökohtaista työelämäänsä kohtaan. Kun kapinaan yhtyvät – tässä tapauksessa pääosin toisistaan riippumatta – niin monet, että sillä alkaa olemaan vaikutuksia työelämään laajemmin, kapina muuttuu vallankumoukseksi. Irtisanoutumiset ja niiden pelko on saanut johtajat laajalti pohtimaan sitä, miksi työpaikkoja vaihdetaan ja mitä sille pitäisi tehdä. Onko kyse rahasta? Kysynnän ja tarjonnan tilapäisestä epäsuhdasta? Onko koko ilmiö ”fake news”?
Irtisanoutumisaalto on yksittäisten ihmisten koordinoimaton kapina henkilökohtaista työelämäänsä kohtaan.
Julius kertoo keskustelussamme – tosin ei näillä sanoin – että työntekijöitä ei kannata koittaa voittaa puolelleen uhkailulla, lahjonnalla tai kiristämisellä, vaan hyvällä johtamisella. Hyvä johto on luotettava, viestii organisaation suunnasta ja odotuksista selkeästi ja uudistaa työyhteisön arkea aidosti yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Hyvä johto on suoraselkäinen, eikä tyydy silittämään valtaansa kasvattanutta henkilöstöään vain myötäkarvaan, vaan tekee vaikeitakin ratkaisuja koko organisaation pitkän aikavälin edun mukaisesti.
Ja kyllä – työntekijöiden valta on kasvussa. On innostavaa kuulla pörssiyhtiön toimitusjohtajan suusta, kuinka työntekijöiden vallan kasvu on hyvä ja suorastaan ilahduttava asia – ja kuinka on valitettavaa, että ihan kaikilla työntekijöillä kaikilla aloilla sitä valtaa ei vielä ole. Nykyaikaisessa työelämässä tuloksia ei tehdä hankkiutumalla asemaan, jossa toisia voidaan alistaa, vaan kohtelemalla kaikkia osapuolia – työntekijöitä, asiakkaita, kumppaneita, kilpailijoita – aikuisina ja vastuullisina toimijoina.
Suureen irtisanoutumisaaltoon liittyvä vallankumous ei tietenkään ole pandemian käynnistämä, mutta onneksi pandemian sivuvaikutuksena tapahtuu tällaista positiivisten ilmiöiden kiihtymistä.
Innostavia kuunteluhetkiä!
Joonas
Haluatko keskustella näiden teemojen edistämisestä omassa organisaatiossasi?
