Podcast jakso 3 – Vieraana PERTTU SALOVAARA

Miksi tarvitsemme uudenlaista johtamista ja millaista sen tulisi olla?

Mitä on johtaminen 2020-luvulla? Reima Launosen podcast-vieraana on tällä kertaa johtajuustutkija, pitkän linjan konsultti ja itsekin toimitusjohtajana työskennellyt Perttu Salovaara. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, tarvitsemmeko vahvoja johtajia vai voiko johtajuutta tapahtua muutoinkin kuin johtajien toimesta. Voiko jaettu johtajuus ja itseohjautuvuus oikeasti toimia työelämässä?

Podcast-isännän jaksoanalyysi

Paskalla johtamisella on pitkät jäljet – on tullut aika katkaista kierre

Keskustelussa Pertun kanssa puhuimme henkilökohtaisista kokemuksista koskien huonoa johtamista. Kyseessä on ilmiö, johon varmasti suurin osa meistä on oman elämänsä aikana törmännyt. Ne jättävät usein yksilöön “syvän vitutuksen” eli vahvan tunteen siitä, että on kokenut vääryyttä, sinua kohtaan on käytetty valta-asemaa väärin. 

Usein nämä tilanteet ovat jopa sellaisia, että omat kätesi ovat “sidotut”: eli vaikka kykenisitkin, et voi ilman suurta hintaa, lyödä takaisin. Tämä usein tekee tilanteesta vielä henkisesti raskaamman: on eri asia joutua hyökkäyksen kohteeksi, jos saa toimia aktiivisesti vastaan. Itselleni pahinta on tyynesti alistuminen, silloin mielessäni pyörii vain ajatus siitä, että odota vain kunnes käteni vapautuvat.

Valitettavasti kosto on huono ratkaisu. Etenkin sen vuoksi, että silloin juuri uusinnat sitä toimintatapaa, mikä johti alunperin itsellesi huonoon tilanteeseen – eli käytät väärin sinulla olevaa valtaa ja mahdollisuutta. Itse rakastan kostotarinoita: yksi ehdottomista mielikirjoistani on Monte Criston kreivi, jossa toteutuu kaikkien aikojen legendaarisin takaisinmaksu. Kosto kuitenkin harvoin jää “raamien sisään”, eli kun olisit saanut tilit tasattua, jatkaisit lempeän eettisesti toimintaasi tulevaisuudessa. Mitä luultavimmin oppisit käyttämään väärä työkalua, jonka käytölle maailma on täynnä jatkuvia houkutuksia. Onkin parempi jättää suuremmat kostot fiktion tasolle, jolloin ne voivat toimia katarsiksena. 

Hyvä testi siitä, kuinka kypsä olet käyttämään valtaa, on se, miten itse toimit tilanteessa, jossa pääset vastaavaan asemaan kuin sinua sortanut taho. Kostatko nyt takaisin, annatko pahan kiertää, vai katkaisetko kierteen? Pystytkö nousemaan omien kokemuksiesi yläpuolelle ja rakentamaan positiivisen kautta, jolloin koettu vääryys toimii muistutuksena siitä, että noin en itse tule koskaan toimimaan. 

Johtamisen liittyy kuitenkin se haaste, että se pohjautuu valta-asemaan, ja valta turmelee meitä kaikkia. Jos ongelma on itsessään perinteinen johtajan asemassa oleminen ja siihen liittyvä valta, niin silloin ainoa ratkaisu on tuon vallan hajottaminen. Pertun sanoin, oikea johtopäätös on päättää tuollaisen johtamisen mahdollisuus. Tarvitsemme siis uudenlaista ymmärrystä siitä mitä johtamiselle tarkoitetaan.

tutustu aiheeseen

Kirja- ja elokuvasuositukset

Pertun ja Reiman jaksossa jakamat vinkit tavoista, joilla aiheeseen voi tutustua lisää:

Suosittelemme tutustumaan myös podcast-vieraan tietokirjaan Johtopäätös – Yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen (Teos)

Haluatko keskustella näiden teemojen edistämisestä omassa organisaatiossasi?

Lue myös

Ajankohtaista Filosofian Akatemiassa

Tietoa Filosofian Akatemian tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Lataa Ajatustyön suunta -selvitys

Podcast: Miten voimme vahvistaa reiluutta ja oikeudenmukaisuutta työelämässä?

Milloin epäoikeudenmukaisuuden kokemus on perusteltua? Tutkija Johanna Ahola-Launonen keskustelee oikeudenmukaisuudesta.

Podcast: Ovatko arvomme koventuneet, ja miten se näkyy työelämässä ja yhteiskunnassa?

Arvokysymyksistä Reima Launosen kanssa keskustelemassa työelämätutkimukseen perehtynyt korkeakoulututkija ja yliopettaja Johanna Vuori.