Minimalist Organizational Design -hanke (MODe) luo uutta tietoa itseohjautuvuudesta ja -organisoitumisesta, jotta suomalaiset yritykset voivat tehdä ei-hierarkkisesta johtamisesta kilpailuvaltin ja siihen liittyvistä palveluista vientituotteen. Business Finlandin rahoittama kaksivuotinen hanke selvittää, mitkä rakenteet mahdollistavat toimivan itseohjautuvuuden, mitkä ovat itseohjautuvuuden ’pimeät puolet’ ja sudenkuopat sekä minkä askeleiden kautta perinteinen organisaatio voi muuttua itseohjautuvaksi.

Akateemisen tutkimuksen lisäksi hankkeen ytimessä on yrityksille luotu Master Class –ohjelma, joka yhdistää uudella tavalla tutkimusta ja valmennusta. Siinä painottuvat yksilöllisen kehittymisen lisäksi organisaation kehittämiseen liittyvät näkökulmat ja vertaistuki. Hankkeen Master Classiin osallistuvat yrityksinä Debora, JCDecaux, Metso Minerals, Suomen Tilaajavastuu ja Telia. Lisäksi itseohjautuvuuden suomalaiset edelläkävijäorganisaatiot Futurice ja Reaktor ovat mukana hankkeessa omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Tutkimushankkeesta vastaavat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Filosofian Akatemia Oy:n puolesta hankkeessa mukana ovat tutkimusryhmässä Frank Martela ja Tuukka Kostamo sekä Master Classin konseptoinnissa Reima Launonen ja Nick Ahleskog.

Lue lisää tiedotteesta tai hankkeen sivuilta.

Tutkimuksen tavoitteena on pureutua siihen, mitä sisäinen motivaatio tarkoittaa ja mitkä ovat ihmisen psykologiset perustarpeet. Tutkimus rakentuu pitkälti itseohjautuvuusteorian (self-determination theory) varaan, joka on viime vuosikymmeninä noussut yhdeksi merkittävimmistä psykologisista motivaatioteorioista. Erityisesti tutkimus pyrkii tarkastelemaan, voidaanko hyväntekeminen (benevolence) ymmärtää psykologiseksi perustarpeeksi eli perustavanlaatuiseksi motivaation ja hyvinvoinnin lähteeksi. Tätä aihetta tutkitaan sekä teoreettisesti että empiirisen psykologian menetelmin. Ensimmäiset tieteelliset julkaisut antavat alustavaa näyttöä sille, että hyväntekeminen täyttää tiettyjä psykologisen perustarpeen tunnusmerkkejä. Tutkimus on ollut käynnissä vuodesta 2013 saakka.

Tutkimuksesta vastaa Filosofian Akatemialta Frank Martela, joka tekee tutkimusta yhdessä Richard Ryanin kanssa (University of Sydney).

Myötätunnon mullistava voima (CoPassion) -tutkimushankkeessa selvitettiin, ovatko myötätuntoiset työpaikat hyvinvoivia työpaikkoja, joissa työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. CoPassion kokosi teologian, kauppatieteen, filosofian, erityispedagogiikan, valtiotieteiden ja psykologian asiantuntijat samaan tiimiin. Tutkimushankkeessa pureuduttiin myötätuntoon organisaatioiden arjessa, johtamisessa ja asiakaskohtaamisissa. Selvitimme, miten myötätunto vaikuttaa yritysten tuloksellisuuteen.

Loimme konkreettisia työkaluja ja mittareita suomalaisen elinkeinoelämän käyttöön. Kansainvälinen tutkimus näyttää, että myönteinen työilmapiiri luo innovaatioiden edellytykset. Myötätuntoinen työnantaja saa sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä. Asiakaskohtaamisissa myötätuntoinen vuorovaikutus on valttia.

Hankkeen tuloksista voit lukea Frank Martelan blogikirjoituksesta tai Anne Birgitta Pessin, Frank Martelan ja Miia Paakkasen toimittamasta kirjasta Myötätunnon mullistava voima.

Hanke toteutettiin vuosina 2015-2017. Filosofian Akatemian puolesta hankkeessa mukana olivat tutkimusryhmässä Frank Martela ja ohjaustiimissä Karoliina Jarenko.

Lue lisää hankkeen kotisivuilta.

Leading Passion -hankkeessa tehtiin monitieteellistä, laadullista ja vertailevaa tutkimusta nuorten työasenteista ja organisaatioiden hyvistä innostuksen johtamisen käytänteistä. Hanke yhdisti eri tieteiden tutkimusperinteitä (johtaminen, tuotantotalous, psykologia, filosofia, kasvatustieteet) ja teoreettisessa viitekehyksessään useita työmotivaatioteorioita (työn imu, intohimo työssä, sisäinen motivaatio, toimijuus) sekä peilasi niitä nuorten odotuksiin työstä. Leading Passion -hanke keräsi ja käsitteli laadullista aineistoa ja teki suoria interventioita tuottaen näin ilmiön ymmärtämiseen ja kehittämiseen tarvittavaa syvällistä tietoa.

Yksi hankkeessa mukana olleista yrityksistä oli Clear Channel Suomi Oy, jonka kanssa tehdystä yhteistyöstä voit lukea täältä.

Hanke toteutettiin vuosina 2015-2017. Hankkeessa tutkijoina Filosofian Akatemialta olivat Reima Launonen, Frank Martela, Maria Ruotsalainen, Tuukka Kostamo ja Iida Mäkikallio.

Kemianteollisuus-hankkeen tavoitteena oli sisäisen motivaation ja aktiivisen työtyytyväisyyden kehittäminen kemianteollisuuden tuotannon työpaikoilla.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa sisäistä motivaatiota koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa käytännönläheistä ja helposti sovellettavaa tietoa yritysten tuotantohenkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation kehittämiseen. Lisäksi hankkeen avulla haluttiin lisätä mukana olevien yritysten välistä vuorovaikutusta, vahvistaa keskinäistä oppimista ja jakaa hyviä käytäntöjä tuotantotyön hyvinvoinnin kehittämisessä. Yrityksissä tavoitteina oli lisätä henkilöstön aloitteellisuutta ja aktiivisuutta yrityksen toiminnan ja oman hyvinvoinnin kehittämisessä sekä parantaa toiminnan tuottavuutta henkilöstön sisäisen motivaation kehittämisen avulla.

Hankkeessa toteutettiin ensin sisäisen motivaation mittaus kuudella kemianteollisuuden tuotannon työpaikalla. Mittauksen avulla nähtiin, mitä kullakin työpaikalla kannattaisi lähteä kehittämään työn mielekkyyden ja sisäisen motivaation tukemiseksi. Kehitystyössä yhdistettiin sisäisen motivaation viitekehys lean-periaatteisiin ja kokeilemalla kehittämisen lähestymistapaan. Työpajojen avulla luotiin uusia sisäistä motivaatiota tukevia toimintatapoja. Sisäisen motivaation tason toistomittaukset on toteutettu useissa yrityksissä ja muutokset sisäisen motivaation tasossa ovat olleet huomattavia.

Hanke toteuttiin vuonna 2016 ja siinä olivat mukana Filosofian Akatemialta Karoliina Jarenko, Tapani Riekki ja Maria Ruotsalainen.

Kohti kutsumuksellista puhtausalaa -hankkeen tavoite oli selvittää, miten puhtausalasta tehdään vetovoimainen ja palkitseva työllistäjä. Hankkeessa lähestyttiin hyvän työpaikan ideaa viimeisimpien motivaatiotutkimusten läpimurtotulosten kautta. Nämä tutkimukset osoittavat, että inhimillinen hyvinvointi perustuu keskeisesti kolmentyyppisen perustarpeen toteutumiselle. Nämä ovat tarve itsenäiseen toimintaan, tarve itsensä kehittämiseen ja aikaansaamiseen, ja tarve merkitykselliseen tekemiseen. Hyvä työ on työ, joka täyttää nämä perustarpeet. Tavoitteena hankkeessa oli selvittää, täyttääkö puhtausala nämä hyvän työn periaatteet.

Hankkeessa haastateltiin satoja siivoojia ja puhtausalan esimiehiä ympäri Suomea. Heiltä kerättiin tietoa sisäisen motivaation edellytysten toteutumisesta sekä niitä ehkäisevistä tekijöistä puhtausalan arjessa, käytännön toimintatavoissa, toimintakulttuurissa ja käytänteissä. Haastatteluiden perusteella keskeisimpiä tekijöitä työn mielekkyyden edistämiselle havaittiin olevan siivoojan mahdollisuus hoitaa asiakkuuksia itsenäisesti, valmentava esimiestyö sekä palveleva johto. Hankkeen loppuraporttina tuotettiin käytännönläheinen tiekartta nykypisteestä kutsumukselliseen puhtausalaan.

Hanke toteutettiin vuosina 2014-2015. Filosofian Akatemialla hankkeesta vastasivat Karoliina Jarenko ja Reima Launonen.