Blogi

Organisaatiomuutosten veteraanit tietävät, että onnistuminen organisaatiomuutoksessa kulminoituu lähes aina siihen, miten henkilöstö saadaan mukaan muutokseen. Vaikka osallistamisen ongelmallisuus on ollut tiedossa jo hyvin pitkään, mitään täydellä varmuudella toimivia hopealuoteja ei ole löytynyt tähän muutosjohtamisen iänikuiseen ongelmaan. Tärkeintä onkin, että muutosjohtamisessa osataan luovia tilanteen vaatimalla tavalla. Osallistamisen ongelmallisuus tyypillisesti tulee esille johtoryhmässä, joka loppupeleissä vastaa muutoksesta. […]

Mitä vastaisit kysymykseen: Mitä valmentava johtaminen sinulle tarkoittaa? Entä kysymykseen: Mikä on kaikkein tärkeintä valmentavassa otteessa? Hannan artikkeli tuo näkökulmia miten säilyttää valmentavan johtamisen ote arjen johtamistilanteissa.

Väitän, että ajatustyön ja ajatteluintensiivisen työn johtaminen edellyttää erilaisia johtamisen tapoja kuin ”perinteisen” tietotyön johtaminen. Miten johtaa ajatteluintensiivistä työtä tekeviä tiimejä ja yksilöitä? Miten lähteä korjaamaan rakenteita ja johtamisen arkikäytäntöjä vastaamaan nykyisen työn tarpeita?

Työelämä tarvitsee vastarannan kiiskiä, mutta missä menee raja inhimilliseen toimintaan kuuluvan hankaluuden ja kusipäisyyden välillä? Millainen hankaluus vie parhaimmillaan asioita eteenpäin ja auttaa kehittymään – ja millainen yksinkertaisesti myrkyttää työpaikan ilmapiiriä?

Tässä tekstissä pohditaan ’tuuliajoa’ työssä, jossa jatkuva tavoitettavuus ja viestintään reagointi vievät etusijan tärkeiltä työtehtäviltä. Aktiivinen tuuliajo voi olla seurausta jatkuvasta viestikanavien tarkkailusta ja välittömästä pyyntöihin reagoinnista, unohtaen omat tärkeät työtehtävät. Työyhteisössä ilmiötä voidaan ruokkia epäselvillä viestinnän pelisäännöillä ja odotuksilla.

Organisaatiosuunnittelu on keskeinen osa johtajuutta, sillä se määrittelee organisaation suunnan ja rakenteen, jotka ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Modernissa asiantuntijaorganisaatiossa johtajan rooli korostuu, kun organisaatiosuunnittelun tulee varmistaa yksilöiden potentiaalin palvelevan parhaalla mahdollisella tavalla organisaation yhteistä suuntaa.

Filosofia tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen nykyaikana, jossa muutokset ravistelevat maailmaa jatkuvasti. Teknologian kehitys ja tekoälyn esiinmarssi ovat muuttaneet työelämää perusteellisesti, mutta samalla korostaneet ajattelutaitojen merkitystä. Syvällinen ajattelu ja suurten linjojen hahmottaminen ovat avainasemassa työhyvinvoinnin ja tehokkuuden kannalta. Filosofian Akatemia ja Heltti ovat yhdistäneet voimansa tukeakseen tätä muutosta kohti inhimillisempää ja innostavampaa työelämää.

Viisi vuotta sitten isyyden myötä Reima Launonen teki selkeän päätöksen: lapseni etu tulee aina ensin, ja työ ei saa uhata hänen hyvinvointiaan. Tämä päätös ei sulje pois työn merkitystä tai haluani kehittää itseään ammatillisesti. Päinvastoin, se asettaa rajat, joiden puitteissa omistautua työlleni ja uralleni. Blogissaan Reima pohtii vanhemmuuden ja työelämän tasapainoa.

Olemme paasanneet sisäisen motivaation merkityksen puolesta jo 15 vuotta. Vieläkö sitä pitää hokea? Kyllä vain pitää! Sisäisen motivaation merkitys työssä on tärkeämpi kuin koskaan. Olemme ennen näkemättömien haasteiden edessä: seuraavan 30 vuoden aikana meidän pitäisi keksiä uusi kestävämpi elämäntapa, uusia kestävämpiä bisnesmalleja ja mielellään myös uudenlaisia (talous)järjestelmiä, jotka hidastavat tuloerojen kasvua. Jos tämä tuntuu kaukaiselta, […]

Tietotyön kuormittavuus on kasvava huolenaihe, ja monet työntekijät kohtaavat uupumusta ja loppuunpalamista. Toisin kuin fyysisessä työssä, tietotyön kuormitustekijät ovat usein näkymättömiä ja vaikeammin mitattavissa. Sami Paju avaa blogissaan, millaiset asiat tietotyössä aiheuttavat kuormitusta ja millä keinoilla liialliseen kuormitukseen voidaan vaikuttaa.