Blogi

Milloin positiivisuus lakkaa olemasta voimavara?

Sisäiseen motivaatioon, ihmisten välisiin suhteisiin ja yksilöiden sekä työyhteisöjen tunnevalmennukseen perehtynyt psykologi Iida Mäkikallio perustelee, miksi positiivisuus voi olla myös haitallista. Tämän lisäksi hän antaa kolme vinkkiä, joiden avulla voimme oppia käsittelemään ajatuksiamme ja tunteitamme rakentavasti. Teksti on päivitetty versio vuonna 2017 ilmestyneestä blogijulkaisusta.

Lue artikkeli Kuuntele audio



Pomontahtisuus

Reima Launonen kirjoittaa tällä viikolla sellaisista esihenkilöistä, joiden tehostamistoimet tai läsnäolo eivät tarkoitusperistään huolimatta myötävaikuta työyhteisön ilmapiiriin tai työntekemisen flowhun. Rytmitajuttomat esihenkilöt ovatkin harmittavan usein myös tahdittomia. Työn tehostamista, reippaampia tahtilajeja ja uusia deadlineja suunniteltaessa olisikin tärkeää ymmärtää, mikä on optimaalinen, kunkin työntekemisen vaatima sisäinen rytmi, jota ei voida ohittaa mikäli tähdätään keskittyneeseen työskentelyyn ja perusteellisiin lopputuloksiin. Valssia ei muokata masurkaksi ilman varpailleastumisia.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Hyvä paha tieteellinen johtaminen

Frederick Winslow Taylor on ristiriitainen hahmo. Toisaalta hänen kehittämänsä tieteellinen johtaminen on ollut osaltaan luomassa 1900-luvun massiivista teollisen tuottavuuden kasvua, mutta toisaalta Taylorin näkemykset ihmisistä ja työn organisoinnista lähinnä pistävät irvistämään. Tai ainakin, jos uskoo pelkästään uudempia toisen käden lähteitä. Sami Paju tarttui Taylorin alkuperäisteokseen The Principles of Scientific Management ja löysi kirjan sivuilta erilaisen Taylorin. Sellaisen, jonka ajatuksista myös moderneilla organisaatioilla ja johtajilla olisi paljon opittavaa.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Keskity siihen, millä on 95 % vaikuttavuus

Eero Lahtinen pohtii, millaista on vaikuttava organisaatiokehittäminen ja peräänkuuluttaa oleelliseen keskittymisen tärkeyttä. Organisaatiokehittämisen näkökulmasta yksilöiden kouluttaminen ei yksinkertaisesti riitä aidosti vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi, mikäli myös organisaatiorakenteiden tasolla ei samalla tehdä uudistuksia.

Lue artikkeli


Luovuus kuuluu kaikille

Voiko luovuutta opetella? -Kyllä voi, sillä luovuus on yksinkertaisesti vain kykyä toimia uudella tavalla, Lauri Järvilehto kirjoittaa, ja väittää, että ero tavallisen duunarin ja Da Vincin luovan nerouden välillä ei ole ensisijaisesti geneettinen, vaan metodinen. Lue, mitä tarkoitetaan luovuuden punttistrategialla ja miten ennustamattomiin tilanteisiin voi ennalta valmistautua harjoittamalla luovuuden kultivoimista.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Neljä faktaa tunteista työssä

Onko tunnepuhe epäammattimaista? Voiko hyvää työtä tehdä huonolla fiiliksellä? Kuuluuko rakkaus työelämään? Miia Järvilehto kirjoittaa tunteista ja tunneilmaston johtamisesta työyhteisöissä ja pohtii, millaisia tunnetaitoja organisaatioissa on otettava haltuun, kun halutaan rakentaa hyvinvoivaa kommunikaatiokulttuuria.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Itseohjautuvat organisaatiot tarvitsevat käyttöjärjestelmän

Itseohjautuvuutta rakennetaan organisaatioihin ainakin kahdesta eri lähtökohdasta: Yhdessä puretaan olemassa olevan hierarkkisen organisaation rakenteita kevyemmiksi, joustavammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Toisessa kasvatetaan organisaatio “pienestä pitäen” hierarkiaa, siiloja ja harvainvaltaa vältellen – siis vastustetaan ei-toivotun byrokratian syntymistä organisaation kasvaessa. Molemmissa lähtökohdissa organisaatio tarvitsee uusia työkaluja, ja niihin toimii sama lääke.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Minkälaista johtamispalvelua saisi olla?

Työkulttuurin muutos hallintolähtöisestä mallista kohti yhteisöohjautuvaa palveluorganisaatiota tarkoittaa isoja muutoksia tiimien ja esihenkilöiden toimenkuvissa. Eero Lahtinen kirjoittaa siitä, millaista tarvelähtöistä tukea esihenkilöt ja tiimit kaipaavat avukseen suurten muutosten keskellä.

Lue artikkeli Kuuntele audio


Tekemisen riemua – 4 vinkkiä vaikuttavaan digikohtaamiseen

Operatiivinen johtajamme Maija Tiitinen osallistui Learning at Work -verkoston järjestämään etätapahtumaan ja kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, kuinka hyvin Open Space -menetelmä toimi virtuaalisessa, yli sadan ihmisen tapahtumassa. Toimiva työskentelyalusta ja hyvin organisoitu ohjelma ovat sujuvan virtuaalitapahtuman perusta. Tiitinen jakaa blogissaan lisäksi vinkkejä siihen, miten etätapahtumiin osallistumisesta voi osallistujan näkökulmasta tehdä energisoivan ja inspiroivan kokemuksen.

Lue artikkeli Kuuntele audio