Podcast jakso 14 – Vieraana Emilia Kujala

Miten häpeä näkyy työelämässä?

Mikä on häpeän tehtävä organisaatioissa? Jokainen tuntee joskus häpeää, mutta voiko häpeää kokea liikaa, ja miten häpeän kanssa tulisi toimia? Entä miten työyhteisö voi vaikuttaa häpeän kokemukseen? Tytti Kokon keskustelukumppanina on Tunteella – häpeä -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja Emilia Kujala.

Aikaleimat:
 


3:07
jamaikalainen dancehall-musiikki ja kulttuuristen erojen aiheuttama häpeä
 
4:42
häpeään liittyy häpeää: se paitsi tuntuu fyysisesti ikävältä ja sosiaalisesti halvaannuttavalta, häpeä myös itsessään hävettää
 
5:02
dancehall-tanssi kehollisena keinona häpeän tunteen työstämiseen ja häpeälle altistumiseen
 
6:03
häpeän kanssa kasvotusten oleminen on kuin avantouinti: hetkellisesti tuntuu ikävältä mutta jälkeenpäin on voittajafiilis
 

7:41
mikään tunne ei itsessään ole myönteinen tai kielteinen – oleellista on miettiä, mikä on tunteen funktio
 
8:46
häpeä voi joko edistää tai haitata sopeutumistamme ympäristöön ja muihin ihmisiin
 
11:38
häpeän taustalla on tarve tulla nähdyksi ja pelko tulla nähdyksi vääränlaisena – työyhteisössä perusasioihin kuuluu vuorovaikutus, joka viestii, että ihmiset tulevat nähdyksi ja ovat arvokkaita omina itsenään, titteleistä huolimatta
 

12:21
tänä päivänä toivottujen ominaisuuksien, kuten itseohjautuvuuden ja pärjäävyyden, taustalla voi olla haavoittuvuutta ja pelkoa siitä, että paljastuu toisille epäpätevänä
 

14:26
häpeä voi johtaa työelämässä ylisuoriutumiseen tai alisuoriutumiseen
 
16:06
työkulttuurissa, jossa on tärkeää antaa vaikutelma itsestä osaavana ja pärjäävänä tai on voimakas hierarkia, on vahvoja lähtökohtia häpeän syntymiselle
 

17:12
ihmisillä on neljä eri keinoa reagoida häpeään ja nämä on usein helpompi tunnistaa kuin itse häpeä: piiloutuminen toisilta tai itseltä, sekä hyökkääminen toisia tai itseä kohtaan
 

22:13
asioiden ottaminen puheeksi niin, että pyritään välttämään häpeän tunne vastaanottajassa – häpeän tunteeseen liittyy vahvasti paljastumisen pelko
 

26:43
häpeän ja syyllisyyden ero: syyllisyys ohjaa ihmistä korjaamaan virheen ja pyytämään anteeksi tekoaan, häpeä ohjaa pyytämään anteeksi olemassaoloaan, peittelemään virheitä tai syyttämään toisia
 

30:36
työelämässä ihmisen kokema liiallinen häpeä voi johtaa siihen, että hän ei uskalla tukeutua toisiin, uupuu tai pelkää epäonnistumista
 
33:03
idean torjuminen ei tarkoita ihmisen torjumista – tärkeää on miettiä, kuinka kommunikoimme
 
34:42
myötähäpeä syntyy, kun samaistumme toiseen ja haluamme säilyttää toisen kasvot
 

38:53
häpeän tunteen tunnistamista itsessä voi harjoitella mielikuvien ja kehon tuntemusten tarkkailun kautta
 
43:13
kuinka toimia tilanteessa jossa häpeä herää: myötätunto itseä kohtaan sekä ylpeys itsestä ovat häpeän vastalääkkeitä
 

46:53
päinvastoin toimiminen kehollisesti kuin mitä häpeän tunne kehottaa
 

47:23
häpeälle tyypillinen piiloutuminen synnyttää sosiaalisessa tilanteessa kokemuksen, että emme ole samaa laumaa
 

49:08
aitous on vuorovaikutuksessa tärkeää ja synnyttää kokemuksen, että toiseen voi luottaa
 
51:06
organisaation arvot sekä “trendisanat” kuten myötätunto ja armollisuus ovat tyhjiä sanoja, jos ne eivät ole aidosti läsnä työyhteisön vuorovaikutuksessa: oleellista on tutkia, millaisia käytäntöjä työyhteisössä on arjen tasolla
 
54:32
työelämän vallankumous: “Tee parhaasi, se riittää” -neuvon sijaan kannustetaan ihmisiä pohtimaan, mikä on tänään oma paras suhteessa omiin voimavaroihin

“Sanoista tekoihin – arvot ovat tyhjää sanahelinää, jos ne eivät näy käytännössä.”

– Emilia Kujala

Haluatko keskustella näiden teemojen edistämisestä omassa organisaatiossasi?

Lue myös

Organisaation kehityskumppanuus

Yhteistyömme on vaikuttavinta silloin, kun tunnemme asiakkaamme pintaa syvemmältä. Kehityskumppanuudessa käytössäsi on koko Filosofian Akatemian osaaminen.

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Podcast: Mitä panttivankineuvotteluista voi oppia työelämän haastavia keskusteluja varten?

Mistä taidoista keskusteluälykkyys koostuu, ja miten hyödyntää niitä työyhteisössä? Tytti Kokon vieraana on työpsykologian tohtori Helena Åhman.

Mitä työelämä voi oppia taiteelta? – Perttu Pölönen

Mitkä taidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä, ja mitä lisäarvoa on ihmisyydestä? Miten taide voi auttaa meitä paitsi menestymään työelämässä myös ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia? Taiteen ja muuttuvan työelämän yhteydestä Tytti Kokon kanssa keskustelemassa on futuristi, säveltäjä, tietokirjailija ja moniosaaja Perttu Pölönen.