Reima Launonen

Reima Launonen kirjoittaa tällä viikolla sellaisista esihenkilöistä, joiden tehostamistoimet tai läsnäolo eivät tarkoitusperistään huolimatta myötävaikuta työyhteisön ilmapiiriin tai työntekemisen flowhun. Rytmitajuttomat esihenkilöt ovatkin harmittavan usein myös tahdittomia. Työn tehostamista, reippaampia tahtilajeja ja uusia deadlineja suunniteltaessa olisikin tärkeää ymmärtää, mikä on optimaalinen, kunkin työntekemisen vaatima sisäinen rytmi, jota ei voida ohittaa mikäli tähdätään keskittyneeseen työskentelyyn ja perusteellisiin lopputuloksiin. Valssia ei muokata masurkaksi ilman varpailleastumisia.

Reima Launonen kirjoittaa johtajiin liittyvästä myytistä. Hänen mielestään työelämän ongelmat ratkeaisivat useammin assistentilla kuin suuria puheenvuoroja pitävällä johtajalla.

Reima Launonen muistuttaa, että samalla tavalla kuin demokratian kehittäminen tai valtion vaurastuminen, organisaation muutos kohti itseohjautuvuutta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää malttia ja sinnikkyyttä. Itseohjautuvuuden toteutumisen esteeksi muodostuukin usein se, että muutosta ei ole maltettu viedä loppuun asti. Kuuntele blogiteksti täältä. Urho Kekkonen julkaisi pääministerinä vuonna 1952 pamfletin “Onko maallamme malttia vaurastua”, jossa hän painotti […]

Reima Launonen pohtii työkavereiden leikkimielistä lokeroimista esimerkiksi Harry Potterin opinahjon neljän tuvan mukaan. Mutta milloin tällainen jaottelu muodostuu ongelmalliseksi? Kuuntele blogiteksti täältä. Kuinka monta luihusta löytyy teidän tiimistänne? Luihuset ovat kunnianhimoisia ja määrätietoisia toimijoita, jotka vievät asioita eteenpäin. Parhaimmillaan Luihusesta saa aidon ystävän, mutta pahimmillaan hänestä muodostuu työpaikkakiusaaja, jota motivoivat vain omat tavoitteet ja maineen […]

Kuinka luoda tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi työelämä, ja mikä ratkaisuksi perheen ja työn yhdistämiseen ja ilmastonmuutokseen? Oikeudenmukaisuutta tutkiva valmentajamme Reima Launonen kirjoittaa käsillämme olevista yhteiskunnallisista haasteista ja siitä, miksi näihin vaikuttaminen edellyttää muutoksia työelämässämme. Kuuntele blogiteksti täältä. Työelämämme rytmi ja sen korostamat arvot eivät palvele enemmistöä. Tämä on iso ristiriita etenkin, kun elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Työllä […]

Työelämän vallankaappaus -kirjaa kirjoittava valmentajamme Reima Launonen puhuu työelämän valtasuhteista: milloin vallasta seuraa ongelmia ja miksi valta-asemien näkyväksi tekeminen on tärkeää? Kuuntele blogiteksti täältä. Blogissamme on puhuttu paljon teemoista, jotka liittyvät uuden työelämän vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Oikeastaan kaikki työelämän muutosta käsittelevät näkökulmat törmäävät haasteisiin, joihin vaikuttaa tekijä, joka leimaa ihmisten välistä toimintaa. Tämä tekijä on […]

Mikä on onnistumisen salaisuus kotihoitoon erikoistuneessa organisaatiossa, jossa on 10 000 työntekijää eikä lainkaan tiimiesimiehiä? Reima Launonen kertoo, mitä hän oppi vieraillessaan Hollannissa Buurtzorgilla, yhdessä maailman tunnetuimmista itseohjautuvasti toimivista organisaatioista. Filosofian Akatemiassa uskomme vahvasti siihen, että uteliaisuus ja tiedonjano ovat parhaita kannustimia toiminnan kehittämiselle. Tästä syystä olemme pyrkineet vierailemaan tieteellisissä konferensseissa sekä myös tutustumaan yrityksiin, […]

Tässä tekstissä Reima Launonen kirjoittaa siitä, miksi kritiikkiä tarvitaan työelämässä ja mikä erottaa hyvän ja huonon kritiikin toisistaan. William Davies korostaa kriittisyyden merkitystä teoksessaan The Happiness Industry. Daviesin mukaan kriittinen ajattelu on yksi tärkeimmistä kyvyistämme. Tämän vuoksi onkin äärimmäisen ongelmallista, jos ajattelemme kriittisyyttä lähtökohtaisesti negatiivisena ilmiönä. Kritiikki ei tarkoita ainoastaan sitä, että ihminen on tyytymätön […]

100-vuotiaan Suomen kunniaksi blogissamme tutkijamme Reima Launonen pohtii, mitä yksi kirjallisuuden klassikoistamme, Tuntematon sotilas voi antaa tämän päivän johtajuuskeskustelulle. Tänä vuonna tuli ulos kolmas filmatisointi Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Monet tahot nostivat sen ulostulon yhteydessä esiin kysymyksen siitä, onko enää järkeä tehdä vielä yhtä versiota Linnan teoksesta. Eikö Tuntematon sotilas ole jo varsin loppuun kaluttu? […]