Tietotyön kuormittavuus on kasvava huolenaihe, ja monet työntekijät kohtaavat uupumusta ja loppuunpalamista. Toisin kuin fyysisessä työssä, tietotyön kuormitustekijät ovat usein näkymättömiä ja vaikeammin mitattavissa. Sami Paju avaa blogissaan, millaiset asiat tietotyössä aiheuttavat kuormitusta ja millä keinoilla liialliseen kuormitukseen voidaan vaikuttaa.
Täytätkö jokaisen työtuntisi tekemisellä ja tunnet riittämättömyyttä, jos et pidä itseäsi kiireisenä? Tämän päivän työelämässä olemme tottuneet jatkuvaan kiireen tunteeseen, vaikka luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativan tietotyön arvoa on vaikea mitata työajassa. Voisimmeko tietoisesti lisätä työn arkeemme kiireettömyyttä ja selkeyttä? Sami Paju avaa kirjoituksessaan keinoja selkeyden löytämiseen ja kiireettömämpään työarkeen.
Ajattelemmeko kiireen ja stressin olevan vain työn ominaisuus? Mitä jos sen sijaan pitäisimme sitä epäkohtana, johon tulee puuttua. Sami Paju pohtii blogissaan, kuinka voimme rajata työtämme niin, että varmistamme työstä palautumisen ja jaksamisemme myös seuraavana päivänä.
Yllättävät tilanteet lisääntyvät maailman muuttuessa yhä kompleksisemmaksi. Silloin olemassa olevan parantamisen sijasta on suuntauduttava yhä enemmän seikkailuun eli uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Blogissaan kehitystoiminnan asiantuntija ja kokeilukulttuurin sanansaattaja Sami Paju kuvaa edellytyksiä uuden luomiselle ja keinoja lisätä kykyä reagoida muutoksiin sekä organisaation että yksilön näkökulmasta.
Miten tehdä hybridikokouksista (ja kokouksista ylipäätään) toimivampia? Kehittämisen ja kokeilukulttuurin asiantuntija Sami Paju esittelee kirjoituksessaan metodin toistuvien kokousten jatkuvaan parantamiseen, sillä jo pienistä parannuksista voi syntyä iso muutos.
Ihmiset antavat suuren osan ajastaan työlleen. Yrityksillä on siis suuri vastuu työntekijöiden ja heidän aikansa kunnioittamisessa. Kehitystoiminnan ja organisoitumisen asiantuntija Sami Paju kirjoittaa blogissaan, miten Lean-ajattelu liittyy työn merkityksellisyyteen ja ihmisyyden kunnioittamiseen.
”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista jokin ongelma, käyttäisin 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisuihin.” Näin sanoi Albert Einstein. Samoilla linjoilla on kokeilemalla kehittämisen asiantuntija Sami Paju, joka kertoo, miksi organisaation kehittämisessä ei kannata tavoitella pikavoittoja.
Frederick Winslow Taylor on ristiriitainen hahmo. Toisaalta hänen kehittämänsä tieteellinen johtaminen on ollut osaltaan luomassa 1900-luvun massiivista teollisen tuottavuuden kasvua, mutta toisaalta Taylorin näkemykset ihmisistä ja työn organisoinnista lähinnä pistävät irvistämään. Tai ainakin, jos uskoo pelkästään uudempia toisen käden lähteitä. Sami Paju tarttui Taylorin alkuperäisteokseen The Principles of Scientific Management ja löysi kirjan sivuilta erilaisen Taylorin. Sellaisen, jonka ajatuksista myös moderneilla organisaatioilla ja johtajilla olisi paljon opittavaa.
Kaikkea voi kehittää mutta kaikki kehittäminen ei ole samanarvoista. Ajattelun hallinnan ja järkevän työnteon sanansaattajan, Sami Pajun mukaan, lean-ajattelusta on löydettävissä ohjenuorat myös tieto- ja asiantuntijatyön sujuvuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.
Jatkuvan parantamisen rituaalit helposti unohtuvat stressaavassa, reaktiivisessa ja suorittavassa arjessa. Sami Paju muistuttaa lukijoita siitä, että paremmin tekemisen eetoksen tulisi olla kuin hampaiden pesu, itsestäänselvä rutiini. Asioilla kun on taipumus taantua itsestään, mikäli niitä ei ylläpidetä ja kehitetä.
