Hyvähän se on nuorekkaiden softafirmojen toimia itseohjautuvasti, mutta entäs jos lahjanasi on vuosikymmenten perinne hierarkkisena ja ylhäältä säädeltynä organisaationa? Tutkijamme Tuukka Kostamo keräsi listan itseohjautuvuuden edellytyksistä. Pointit nostettiin esiin 31.5. järjestämässämme Itseohjautuvuus-kirjan julkkariseminaarissa.
Valtavan kiinnostavan, monipuolisen ja asiapitoisen tilaisuuden yhteenveto on hankalaa. Tässä kirjoituksessa keskityn erityisesti tilaisuuden minulle tärkeimpään antiin: miten itseohjautuvuutta voidaan luoda ja tukea käytännössä? Linkin koko tilaisuuden tallenteeseen löydät tämän jutun lopusta.
Aluksi kirjan toimittaneet Frank ja Karoliina aloittivat tilaisuuden puhumalla itseohjautuvuuden luonteesta ja sen kasvavasta merkityksestä tulevaisuudessa. Niitä on käsitelty aiemmin tässä blogissa. Johdannon jälkeen he haastattelivat muutamia kirjan kirjoittajia. Filosofian Akatemian Sami Paju esitti kompleksisuusajattelun näkökulmana organisaatioiden parempaan ymmärtämiseen. Tarkastelemalla organisaatioita itseohjautuvina, komplekseina systeemeinä kompleksisessa ympäristössään niistä saadaan totuudenmukaisempi kuva kuin perinteisillä hierarkkisilla ja staattisilla malleilla.
Seuraavaksi Panu Liira kertoi, miten Reaktorin itseohjautuva malli on muotoutunut. Itseohjautuvuus ja kokeilemalla eteneminen ovat olleet toiminnassa alusta asti mukana, vaikka eivät ehkä näillä nimillä. Myöhemmin he ovat alkaneet puhua mm. kokeilukulttuurista. Minulle Liiran puheenvuorossa korostui kaksi asiaa itseohjautuvuudesta käytännössä: tarvitaan 1) yhteinen päämäärä, jota Reaktorilla voi kuvailla lauseella: ”Building non-bullshit post-capitalist society, sekä 2) avoin mieli ja aito halu yhdessä tekemiseen.
Tiina Mäki Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta puhui itseohjautuvuuden lisäämisestä suuressa hierarkkisessa organisaatiossa. Kun esimiehiä on tuhat, ei pelkästä esimiesvalmennuksesta ole apua. Ainoa mahdollisuus on ryhtyä itse tekemään asioita ja mennä pienin askelin eteenpäin. Haasteita on paljon. Esimerkiksi heillä on voimassa paljon ”pysyväisohjeita”, jotka ovat käytössä ”hamaan tappiin”. Hyppy tästä itseohjautuvuuteen on toki hankalaa, mutta tärkeimmäksi muutoksessa Mäki näkee positiivisuuden opettelun. Hyvien asioiden ja onnistumisten korostaminen voivat saada aikaan positiivisuuden kierteen, millä päästään eteenpäin.
On luotettava ihmisiin, ei itseensä, ja tehtävä vähemmän päätöksiä
Tämän jälkeen Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen puhui omasta roolistaan itseohjautuvassa organisaatiossa. Hänen tärkein viestinsä oli, että pitää muistaa olla puuttumatta liikaa asioihin. On luotettava ihmisiin, ei itseensä, ja tehtävä vähemmän päätöksiä. Ihmisiä pitää kannustaa ja ohjata itseohjautuvuuteen. Hän kertoi esimerkin, jossa häneltä vaadittiin päätöstä: ”Sano nyt, peukku ylös tai alas!” Syrjänen kieltäytyi tästä ja vastasi, että en laita, tämä on sinun päätöksesi. Syrjänen kuitenkin jatkoi aiheesta vielä toteamalla, että tällaisessakin organisaatiossa kyllä tarvitaan hallinnointia, ”governancea”. Sen pitää kuitenkin olla luonteeltaan mahdollistavaa, ei rajoittavaa.
Tilaisuuden lopuksi haastatellut kerääntyivät paneeliin keskustelemaan itseohjautuvuudesta. Paneelia vahvistettiin Johanna Pystysellä, joka esitteli aluksi Vincitin ”leadership as a service (LaaS)” -käsitteen. LaaS on sekä ajattelumalli että työkalu. Sen ytimessä on ajatus siitä, että itsensä johtaminen ei aina ole helppoa, sillä vapautta ja vastuuta voi olla vaikea ottaa. LaaS:in tavoitteena on luoda ympäristö, jossa itsensä johtaminen on helpompaa. Siinä hajautetaan johtamisen tuki ihmisten itsensä tilaamiksi palveluiksi. Siinä kuunnellaan ihmisiä, heidän tarpeitaan ja mikä heille on oleellista, ja pyritään vastaamaan niihin. Pystysen sanoin ”Lopetetaan arvailu ja annetaan ihmisille ääni!”.
Paneelissa keskusteltiin erilaisista itseohjautuvuuteen liittyvistä teemoista. Keräsin tähän seitsemän vastausta viimeiseen yleisökysymykseen: ”Jos perinteinen yritys haluaa muuttua itseohjautuvaksi, mikä on se ensimmäinen askel, mikä pitää ehdottomasti ottaa?”.
- Autonominen päätöksenteko ja informaation läpinäkyvyys. Ihmisten pitää olla valmiita tekemään päätöksiä ja siihen pitää antaa tilaa. Virheitä sattuu ja niitä pitää sallia. Lisäksi, jos ei ole perustietoa asioista, joihin on vaikuttamassa, ei lopputulos voi olla hyvä. Tiedon pitää olla avointa.
- Vanhojen itseohjautuvuutta estävien rakenteiden, kuten esimerkiksi yksilökeskeisten palkitsemisjärjestelmien, purkaminen on välttämätöntä pyrittäessä uudenlaiseen toimintaan. Uusia, itseohjautuvuutta tukevia rakenteita ei voi järkevästi rakentaa ennen vanhojen tuhoamista.
- Tietty minimisetti itseohjautuvuutta tukevia rakenteita pitää olla, jotta vältetään hallitsematon kaaos.
- Organisaatiossa luottamuksen pitää olla riittävällä tasolla, jotta eri osapuolet voivat toimia hyvin yhdessä.
- Yhteisen päämäärän avulla itseohjautuvat ihmiset pysyvät organisaation kannalta järkevässä suunnassa.
- Itseohjautuvuutta voi lähteä edistämään hitaasti, esimerkiksi yhdessä organisaation osassa. Täällä voidaan harjoitella itseohjautuvuuden käytäntöjä, aluksi esimerkiksi tiukemman raamin sisällä, mitä ryhdytään myöhemmin kasvattamaan.
- Itseohjautuvuudesta ja sitä tukevista käytännöistä ei pitäisi kuitenkaan tulla itsetarkoituksellisia. Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten, heitä ei saa unohtaa.
Paneelin lopuksi esiin nousi ajatus siitä, että itseohjautuvuus voisi olla nimenomaan pohjoismaisten yritysten kilpailuetu ja vientituote. Keskustelussa hahmoteltiin jatkumoa pohjoismaisesta muotoilusta pohjoismaisen palvelumuotoilun kautta pohjoismaiseen organisaatiomuotoiluun: ”minimalistinen skandinaavinen organisaatiorakenne!”. Idea kuulostaa minusta mahtavalta: otetaan oppia meidän itseohjautuvilta organisaatioiltamme ja lähdetään viemään mallia eteenpäin! Tehtävää on myös Suomessa, eikä matka itseohjautuvuuteen ole aina helppo. Tässä tilaisuudessa, kuten itse kirjassakin, annettiin kuitenkin monia vinkkejä siitä, miten itseohjautuvuutta voi tukea. Mitä näistä vinkeistä oma organisaatiosi voisi ottaa käyttöön?
-Tuukka
Webinaarin tallenteeseen pääset tästä!
Jälkikirjoitus: Itseohjautuvuus on kirjan julkistustilaisuuden jälkeen saanut paljon huomiota. Tässä muutama linkki keskusteluun:
- Helsingin Sanomat: Ota ohjat, työntekijä
- TEK Verkkolehti: Minimalistinen skandinaavinen organisaatiorakenne kelpaa vientituotteeksi
- Frank Martelan Tietoviikko-kolumni: Suomalaisten it-talojen kulttuurista voi kasvaa vientituote
- Itseohjautuvuus-kirjan Facebook-ryhmä
