Lomakausi lähestyy. Monessa organisaatiossa se tarkoittaa perinteistä loppukiriä. On saatava asiat ”pakettiin”, jotta voi hyvällä omallatunnolla jäädä lepäämään. Pitkä poissaolo työpaikalta ei kuitenkaan takaa palautumista. Loman vaikuttavuus ei nimittäin riipu sen kestosta. Laadulla on suurempi merkitys. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten lomalle lähdetään ja miten siltä palataan.
Irrottautumisen taito
Tieto- ja ajatustyöstä palautumisessa on tärkeää katkaista kognitiivinen kytkös työtehtäviin. Psykologinen irrottautuminen (detachment) on yksi merkittävimmistä loman hyötyjä ennustavista tekijöistä.
Tyypillisin virhe on pitää töitä mukana lomalla ihan vain varmuuden vuoksi. Kuvittelemme, että esimerkiksi nopea viestien tarkistaminen aurinkotuolista käsin on harmitonta. Todellisuudessa viiden päivän loma, jonka aikana työasiat jätetään täysin rauhaan, on palautumisen kannalta parempi kuin kahden viikon loma, joka sisältää satunnaisia työpuheluita tai viestien vilkuilua.
Lomalle on pystyttävä lähtemään sellaisesta asetelemasta käsin, että täydellinen irrottautuminen työasioista on mahdollista. Jos sinulla on esimerkiksi yksi puhelin, jota käytät sekä työ- että henkilökohtaisten asioiden hoitoon, poista työhön liittyvät viestintäsovellukset kokonaan ennen lomalle lähtöä. Mikäli se ei ole mahdollista, niin piilota niiden pikakuvakkeet tai asenna Freedom tai muu vastaava sovellus, jolla voit estää työhön liittyvien viestimien käytön loman aikana. Näin et ole pelkästään oman tahdonvoimasi varassa, mikäli keskellä lomaa tulee kiusaus vilkaista mitä töissä tapahtuu.
Jos ajatus täydellisestä tavoittamattomuudesta tuntuu mahdottomalta, viestii se systeemitason ongelmasta, johon tulisi puuttua. Mikäli organisaatio ei selviä yhden työntekijän poissaolosta ilman kriisiä, se on rakenteellisesti hauras.
Suunnitelmallisen lomaltapaluun tärkeys
Loman positiiviset vaikutukset ovat harmillisen lyhytikäisiä. Useimmiten ne katoavat 1–4 viikon kuluessa töihin paluusta. Tähän kestoon on mahdollista vaikuttaa suunnittelemalla tasainen ja rauhallinen lomaltapaluu.
Jos tulet takaisin töihin keskelle huutavaa kriisiä tai kalenteria, joka on täynnä kokouksia, ja ensimmäisen viikon deadlinet pakottavat takaraivossa, lomasta ei jää kuin muisto. Kestävän työtahdin ja pitkän aikavälin suorituskyvyn varjelemisen kannalta on oleellista, että lomaltapaluu rakennetaan stressittömäksi jo ennen lomalle lähtöä:
- Varaa ensimmäinen päivä pelkästään orientoitumiseen. Kalenterissa tulisi olla tyhjää tilaa viestien läpikäyntiin ja tilannekuvan päivittämiseen ilman kiireen tuntua.
- Vältä tärkeitä määräaikoja ensimmäisellä viikolla. Mikään kriittinen projekti ei saisi vaatia välitöntä huomiota ja reagointia heti paluun jälkeisinä päivinä.
- Anna asioille tilaa käynnistyä hitaasti. Tieto- ja ajatustyö vaatii kognitiivista lämmittelyä. Työasioiden palauttaminen mieleen ottaa aikansa. On turha odottaa täyttä suorituskykyä heti ensimmäisenä aamuna kello kahdeksalta.
Kun työn pariin on mahdollista palata rauhallisella tahdilla ilman pakottamista ja stressiä, myös loman positiiviset vaikutukset tulevat säilymään pidemmän aikaa.
Kuten Alex Soojung-Kim Pang toteaa kirjassaan Rest, saamme enemmän aikaan, kun uskallamme työskennellä vähemmän. Tämä pätee erityisesti lomakauteen. Kyse ei ole laiskuudesta, vaan järkevästä tavasta toimia, joka tukee jaksamista ja aikaansaamista pitkällä aikavälillä.
Ennen kuin lähdet lomalle ja suljet tietokoneesi viimeistä kertaa, kysy itseltäsi: onko täydellinen irrottautuminen työasioista mahdollista, ja oletko suunnitellut ensimmäisen lomaltapaluuviikon fiksusti? Jotta ei kävisi niin, että loma on vain uupumuksen siirtämistä kuukaudella eteenpäin.
Lisää älykkäästä, kestävästä ja aikaansaavaasta tietotyöstä voi lukea elokuussa ilmestyvästä Kestävä työtahti -kirjasta. Lisätietoa täällä.
Lähteet
- Fritz, C., & Sonnentag, S. (2006). Recovery, well-being, and performance-related outcomes: the role of workload and vacation experiences. The Journal of applied psychology, 91(4), 936–945.
- Kühnel, J., & Sonnentag, S. (2011). How long do you benefit from vacation? A closer look at the fade-out of vacation effects. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 84(1), 125–143.
- Pang, Alex Soojung-Kim (2016): Rest: Why You Get More Done When You Work Less. Basic Books.
- Speth, F., Wendsche, J., & Wegge, J. (2023). We Continue to Recover Through Vacation! Meta-Analysis of Vacation Effects on Well-Being and Its Fade-Out. European Psychologist, Vol. 28, Iss. 4.
- Wendsche, J., & Lohmann-Haislah, A. (2017). A Meta-Analysis on Antecedents and Outcomes of Detachment from Work. Frontiers in Psychology, Vol. 7.
