Ketkä ovat työkavereitasi ja miten teillä tiiminä menee?

Miten tiimihenki luodaan etätyöskentelyn jälkeen uudelleen? Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen kehottaa rakentamaan suhdeluottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimeissä, koska se luo mahdollisuuden yritysten menestymiseen.

Kuuntele audio

Etätyöllä on ollut vaikutuksensa tiimien yhteiseen tekemiseen ja yhteisöllisyyden kokemukseen. Ketkä ovat nykyään työkavereitasi tiimissäsi ja tunnetko entisiäkään enää? 

Etätyöaikana ei ole ollut aikaa keskittyä juurikaan muuhun kuin oleelliseen ja näennäisesti tehokkuuteen. Ihmisistä on tullut enemmän yksilösuorittajia kuin tiimityön tekijöitä. Ihmisten välinen suhdeluottamus ja sosiaalinen herkkyys ovat olleet vähissä. Sosiaalinen liima, joka on ylläpitänyt tiimihenkeä, on koronan ja etätyön aikana hävinnyt jonnekin Zoomin mustiin laatikoihin. Lähdettäessä uuteen tapaan tehdä työtä – hybridi tai jokin muu – tuo henki täytyy luoda uudelleen. Muutoin käy kuin sille kuuluisalle varpusparvelle, ja tiimityön ihanne jää kauas.

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa tiimien menestymisen

Mikä on ollut kokemus psykologisesta turvallisuudesta etäaikana ja miksi sen rakentaminen on tärkeää tiimityön kannalta? Psykologinen turvallisuus on ilmapiiri, jossa koetaan olevan turvallista jakaa omia ideoita tai kysyä, jos ei tiedetä jotain. Tärkeää on muiden tiimiläisten reagointi eli arvostetaanko kysymistä ja oman mielipiteen jakamista. Tutkimukset tukevat psykologisen turvallisuuden merkittävyyttä tiimityössä. Seuraavassa lyhyt kuvaus Googlen tunnetusta tutkimuksesta:

Google aloitti v. 2012 projektin nimeltä Aristotle, jossa tutkittiin satoja tiimejä tarkoituksena selvittää, mikä tekee tiimistä menestyvän*. Taustaoletuksena oli, että huippuyksilöt yhdessä muodostavat huipputiimin. Tulosten perusteella tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan psykologinen turvallisuus oli kaikkein merkittävin tekijä tiimien menestykselle.  Huippuyksilöt odottivat, kunnes aihe, joissa he olivat asiantuntijoita, otettiin esille. Sen jälkeen he ottivat keskustelussa tilaa ja kertoivat muulle tiimille, miten asiassa oli syytä toimia. Sen sijaan tiimeissä, joissa oli eritaustaisia henkilöitä eri rooleilla, yksilöt täydensivät toistensa ajatuksia. Heillä oli myös sosiaalista herkkyyttä antaa toinen toisilleen tilaa puhua. Jälkimmäisen kaltaiset tiimit menestyivät psykologisen turvallisuuden mahdollistamina.

Turvallinen ilmapiiri syntyy suhdeluottamuksen rakentamisen kautta. Jos prosessia halutaan nopeuttaa ja ylläpitää, kannattaa tavata kasvokkain** Tähän vaiheeseen on erityisesti syytä panostaa lähdettäessä uuteen tapaan tehdä töitä.

Miten psykologista turvallisuutta tiimeissä voidaan rakentaa siirryttäessä uuteen tapaan tehdä töitä?

Tiimityössä ryhmäytyminen on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa luodaan tiimihenkeä. Sen aikana henkilöt oppivat tuntemaan toisiaan mahdollisimman hyvin. Pelkkä nimien tunteminen ei riitä, vaan luottamuksellisen ilmapiirin ja todellisen yhteistoiminnan aikaansaaminen vaatii, että nähdään ihminen työminän takana. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vie aikaa. Kun tiimin jäsenet tuntevat toisensa muutenkin kuin pelkän työroolin kautta, vuorovaikutus tiimissä tuntuu turvallisemmalta ja avoimemmalta. Silloin on myös helpompaa antaa tilaa kaikille tulla kuulluiksi ja nähdyiksi, jolloin annetaan mahdollisuus uuden luomiselle, innovoinnille. 

Luottamuksellisen ilmapiirin ja todellisen yhteistoiminnan aikaansaaminen vaatii, että nähdään ihminen työminän takana.

Ystävälläni on ryhmäytymisestä ja sen haasteita omakohtaisia kokemuksia; Ystäväni oli osa “dream teamia”, jonka toiminnan tavoite oli luoda uusi tuote käyttäen pelkästään uusia rekrytointeja ja näin välttäen vanhat käytänteet. Ryhmäytymistä ei tietenkään mietitty, olivathan ryhmän jäsenet oman alansa kovia ammattilaisia. Lopputulos: maailmanluokan tuote, mutta myös paljon riitoja ja mykkäkouluja.  Parin vuoden kuluttua lähes kaikki ryhmäläiset olivat irtisanoutuneet, ja organisaatio jäi pulaan. Koska ei ollut aikaa ryhmäytyä, tiimin sijaan töitä tekivät yksilöt ja keskinäisluottamuksen sosiaalinen liima puuttui täysin.

Ohjenuoria:

  • Oppikaa tuntemaan toinen toisenne paremmin ja luokaa yhteisiä vapaamuotoisia hetkiä yhdessä. Yhteyden luominen on kaikkien vastuulla, ja jokainen voi vaikuttaa toiseen positiivisesti. Jokainen tiimiläinen haluaa tulla näkyväksi ja kokea olevansa merkityksellinen. 
  • Tiimityössä tapa vuorovaikuttaa erottaa menestyvän tiimin. Antakaa tiimityössä toisillenne tilaa tulla kuulluiksi ja rakentakaa toistenne ajatusten päälle. Myös sivupolut ovat tervetulleita! 
  • Kirkastakaa tiimin yhteinen suunta, roolit ja vastuut. 
  • Esihenkilönä voit omalla esimerkilläsi osoittaa olevansa inhimillinen ja jakaa omaa haavoittuvuuttasi. 
  • Vahvistakaa yhdessä sosiaalista resilienssiä pohtimalla, mitä haasteita olette matkan varrella yhdessä kokeneet ja miten olette ne aikaisemmin taklanneet.

Suhdeluottamuksen rakentamiseen tiimeissä on syytä kiinnittää erityistä huomiota siirryttäessä pandemian jälkeen uuteen tapaan tehdä töitä. Tiimien yhteistyön laatu tulee nimittäin erottamaan ne yritykset, jotka  lopulta selviävät!

LISÄÄ LUETTAVAA:

* Charles Duhigg (2016), What Google learned from its quest to build the perfect team. The New York Times Magazine.

**Lue lisää, miksi samaan päämäärään yhdessä työtä tekevien ihmisten on hyvä olla säännönmukaisesti myös kasvokkain.


Lue myös

Itse- ja yhteisöohjautuvuus – uuden työntekijän kokemuksia arjesta, jonka taustalla vaikuttavat tutkitut teoriat

Asiakkuudenhallinnan ammattilainen Merja Laaksonen suosittelee työyhteisöjä lämpimästi tutustumaan erilaisiin uusiin tapoihin organisoida työtä. Blogissaan hän kuvailee omia kokemuksiaan uutena työntekijänä itseohjautuvasti toimivassa Filosofian Akatemiassa. Muutos uudenlaiseen tapaan vie energiaa, mutta motivoituneet työntekijät ja parempi työn tuottavuus ovat vaivannäön arvoisia!

Onko teillä käytössä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä aidosti tukeva alusta? Miten saada enemmän irti Teamsista ja Slackista?

Itseohjautuvuuden ja innovointikyvykkyyden asiantuntija Nick Ahleskog esittelee blogisarjassaan hyväksi todettuja käytänteitä ja työkaluja tiimien toiminnan tueksi. Tässä blogissa hän kuvaa, miten Teamsia ja Slackia voidaan käyttää monipuolisesti yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. 

Organisaation kehityskumppanuus

Yhteistyömme on vaikuttavinta silloin, kun tunnemme asiakkaamme pintaa syvemmältä. Kehityskumppanuudessa käytössäsi on koko Filosofian Akatemian osaaminen.

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.