Perinteinen strategia ei enää toimi – anna tilaa sattumille

Sattumien merkitys blogi

Tämän viikon blogitekstissä Sami Paju kirjoittaa serendipiteetistä ja siitä, miksi elämässä on joskus hyvä harhailla ja luottaa sattumiin. Miksi serendipiteettiin pohjautuva strategia voi ennustaa organisaatioiden menestystä yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössämme?

Serendipiteetti. Sanan juuret ovat persialaisessa sadussa, jonka sankareita kohtasivat erilaiset onnekkaat sattumukset sen sijaan, että he olisivat saaneet aikaiseksi sitä, mihin alunperin pyrkivät. Serendipiteetti on myös omiaan kuvaamaan monia innovaatioita. Esimerkiksi penisilliini ja post-it-laput mahdollistanut liima syntyivät vahingossa. Niitä ei pyritty tietoisesti luomaan.

Olen alkanut viime aikoina pohtimaan, voisiko serendipiteettiä käyttää organisaatioissa strategisena lähestymistapana yhä kompleksisemmassa ja epävarmemmassa toimintaympäristössämme.

Suoritin 2010 syksyllä opiskelijavaihtoa Soulissa. Olin aloittanut maisteriopinnot vuotta aikaisemmin ja päätynyt lukemaan yrittäjyyttä, koska oivalsin viime hetkellä, että en oikeasti tiedä, mitä haluan urallani tehdä. Kahden vuoden syrjähyppy SAP-maailmassa oli lähinnä opettanut, missä en halua nähdä itseäni kymmenen vuoden päästä. Siispä löysin itseni korealaisesta kahvilasta lukemassa kirjoja elokuvatuotannosta, ohjaamisesta ja käsikirjoittamisesta. Ala vaikutti hauskalta, luovalta, intohimoiselta ja jännittävältä. Päättelin myös, että valokuvausharrastus auttaa ymmärtämään visuaalisen tarinankerronnan päälle.

Näkeminen ja kokeminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eikä jonkun asian sivusta näkeminen välttämättä kerro, miltä sen kokeminen tuntuu. Olisi hienoa olla esimies, johtaja, päällikkö… Mutta mitä jos vasta kokemuksen kautta huomaakin, että oma mielikuva esimiestyöstä osoittautui täysin vääräksi?

Tultuani takaisin Koreasta päädyin erinäisten sattumien kautta Aalto-yliopiston Design Factorylle tutkimaan kokeilevaa toimintatapaa organisaatioissa. Tutkimushankkeen aikana pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan useita kokeilemalla kehittämisen työpajoja ja koulutuksia. Ja kappas, olikin ihan älyttömän hauskaa ja inspiroivaa päästä syventymään ketterän kehitystoiminnan, organisoitumisen ja itseohjautuvuuden tutkimukseen sekä suunnittelemaan näiden konkretisoimista ja kokemuksellistamista.

”Yksikään (prediktiivinen) strategia ei selviydy kosketuksesta kompleksisuuden kanssa.”

On erilaisten sattumien seurausta, että usean vuoden jälkeen löysin vihdoin sen “oman juttuni”. Olisihan se toki ollut hienoa, jos olisi tiennyt jo pienestä asti, mitä sitä haluaa elämällään tehdä. Tällaisessa tilanteessa on paljon helpompi suunnitella etenemistä, miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja luoda strategia tavoitteen saavuttamiseksi. Harva meistä kuitenkaan on näin onnekas. Meidän pitää harhailla. Kokeilla eri asioita, tutustua laaja-alaisesti erilaisiin ihmisiin, lukea eri alojen kirjallisuutta, ja kaiken harhailun lomassa uskoa siihen, että ennemmin tai myöhemmin löydämme etsimämme.

Serendipiteetti osaksi yrityksen strategiaa

Serendipiteetti. Vastaus kysymykseen, jota emme osaa kysyä löytyy sattuman kautta. Vaikka emme voi suoraan ja johdonmukaisesti kulkea sitä kohti, voimme kuitenkin luoda edellytyksiä, jotka lisäävät onnekkaan sattuman todennäköisyyttä. Voimme tietoisesti pyrkiä kasvattamaan ymmärrystä eri asioista, kokeilemaan eri asioita, toimimaan erilaisissa verkostoissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Sekä olemaan herkkiä ja avoimia erilaisille mahdollisuuksille, joita tämän kaltainen toiminta nostaa esiin.

Yksikään sotasuunnitelma ei selviydy kosketuksesta vihollisen kanssa. Ehkä voisi myös sanoa, että yksikään (prediktiivinen) strategia ei selviydy kosketuksesta kompleksisuuden kanssa. Sen lisäksi, että liiketoimintaympäristöt muuttuvat tänä päivänä yllättävillä tavoilla, voidaan myös olettaa, että saman toimialan yrityksillä on jotakuinkin sama käytettävissä oleva tieto. Tällaisessa tilanteessa päädytään helposti strategioihin, jotka ovat yllätyksettömiä, tavanomaisia ja jopa täsmälleen samoja kuin kilpailijoilla.

Serendipiteettiin pohjautuva strategia sen sijaan hyväksyy epävarmuuden ja yllätykset. Se pyrkii toimintaan, jonka kautta onnekkaiden sattumien todennäköisyys kasvaa. Se luo edellytyksiä havaita näitä sattumia sekä tunnistaa niiden merkitys ja potentiaali. Se on ketterää, koska onnekkaiden sattumien hyödyntäminen edellyttää nopeaa toimintaa.

Suunnitteleminen on helppoa, kun tavoite on kirkkaana mielessä. Serendipiteetti on niihin tilanteisiin, joissa tavoitteita ei tiedetä, ne ovat epävarmoja tai tuntuvat vääriltä ja paremman puutteessa keksityiltä. On myös syytä pitää mielessä, että paremman vaihtoehdon puutteessa keksitty strategia sitoo resursseja eikä välttämättä jätä tilaa reagoida yllättäen ilmaantuville houkutteleville mahdollisuuksille. Tällaisessa tapauksessa voi jopa olla, että organisaation olisi ollut parempi jättää strateginen suunnittelu kokonaan tekemättä.

Lähteet:

  • Brown, S. L., & Eisenhardt, K. M. (1998). Competing on the Edge: Strategy as Structured Chaos. Boston: Harvard Business School Press.
  • Carlisle, Y., & McMillan, E. (2006). Innovation in organizations from a complex adaptive systems perspective. Emergence: Complexity & Organization, Vol. 8, No. 1, 2-9.
  • Martello, William E. (1994). Developing creative business insights: serendipity and its potential in entrepreneurship. Entrepreneurship & Regional Development: An International Journal, 6:3, 239-258.
  • Roos, J., & Victor, B. (1999). Towards a New Model of Strategy-making as Serious Play. European Management Journal, Vol. 17, No. 4, 348-355.

Lue myös

Manifesti suomalaiselle työlle blogi

Nordic Minimalist Leadership – Suomalainen yrityskulttuuri vientivalttina

Vieraskirjoittaja

Itseohjautuvuuden esteet blogi

Mikä estää itseohjautuvuutta yrityksissä?

Vieraskirjoittaja

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.