Ratkaisut ilmastonmuutokseen syntyvät leikin kautta

Leikki ja luovuus blogi

Helposti kuvittelemme, että vakaviin haasteisiin tulisi myös suhtautua vakavalla tavalla. Valitettavasti liiallinen vakavuus ja pönöttäminen ovat kuitenkin erinomaisia tapoja tappaa luovuus, ja mitä vakavampi asia on kyseessä, sitä todennäköisemmin tarvitsemme luovia ratkaisuja. Sami Paju kirjoittaa miten voimme pelimekaniikkoja hyödyntämällä käsitellä vaikeitakin haasteita rakentavasti.

Kuuntele blogiteksti täältä.

Monty Python -legenda John Cleese piti 90-luvun alussa fantastisen puheenvuoron luovuudesta. Yksi hänen keskeisiä viestejään oli, että leikkisyys on edellytys luovalle ajattelulle. Kiire, stressi, ahdistus ja suorituspaineet puolestaan ovat omiaan estämään luovuutta. Leikkisyyteen liittyy uteliaisuus ilman tavoitehakuisuutta, sekä rentous ja huumori. John Cleese puhuu leikistä ja luovuudesta avoimena mielentilana, kun taas suljetussa mielentilassa huomiomme on suorittamisessa, tekemisessä ja tehokkuudessa.

Yksi nykypäivän työelämän ongelma kaiken kiireen, stressin ja suorittamisen ohella on se, että kun on aika käsitellä vakavia asioita, kuvittelemme, että näitä asioita tulee myös käsitellä vakavasti. Puhumme rauhallisesti ja harkitusti. Pyrimme näyttämään itsevarmoilta, asiantuntevilta, päättäväisiltä. Huumori on tabu. Vakaville asioille ei saa nauraa.

Käyttäydymme tavoilla, jotka aivan varmasti tappavat kaiken luovuuden. Vaikka mitä vakavampi asia on, sitä epätoivoisemmin tarvitsemme luovia ratkaisuja. Tarvitsemme tilan, jossa kuka tahansa saa heittää ilmaan hölmöjä ajatuksia ilman naurunalaiseksi tulemisen pelkoa. Tarvitsemme tilan, jossa mitä tahansa voi ja saa tapahtua.

Olin viime viikolla ScanAgile-konferenssissa fasilitoimassa työpajaa liittyen luottamuksen ja psykologisen turvan rakentamiseen. Samassa konferenssissa oli työpaja, jossa kahden tunnin ajan leikittiin, mitä tapahtuisi, jos kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistävä kansainvälinen yritys päättäisi yllättäen hankkiutua eroon hierarkkisista rakenteista ja siirtyä esimiehettömään organisaatioon. Mietimme, mitä ongelmia ja huolenaiheita tällainen muutos aiheuttaisi, mitä innostavia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia siitä syntyisi, ja millaisilla kokeiluilla näitä asioita tulisi lähteä ratkomaan tai edistämään.

Mitä vakavampi asia on, sitä epätoivoisemmin tarvitsemme luovia ratkaisuja.

Rakentamalla tällaisen vaihtoehtoisen todellisuuden skenaarion voimme ottaa etäisyyttä käsiteltävään aiheeseen ja leikkiä sen kanssa ilman suorituspaineita. Emme ole sidottuja omaan organisaatioomme, vallitseviin rooleihin ja prosesseihin tai toimintaamme sääteleviin lainalaisuuksiin. Emme lamaannu suurenkaan haasteen edessä, koska olemme turvallisessa ja leikkisässä ympäristössä, jossa on sallittua pelata erilaisilla ratkaisuilla ja niiden vaikutuksilla. Pystymme eläytymään tilanteeseen ja siitä syntyvään draamaan, mutta meidän ei tarvitse pelätä sen todellisia vaikutuksia.

Muistatko, millainen internet oli vuonna 1995? Ensimmäiset verkkosivut olivat ilmestyneet vasta vuotta aikaisemmin. Vuosituhannen taitteen internet-kupla puolestaan sai skeptikot riemuitsemaan: uuden teknologian lupaukset pettivät pahemman kerran. Ei mennyt kuitenkaan montaa vuotta, kunnes internetin vaikutus alkoi näkyä julkisen ja yksityisen sektorin jokaisella osa-alueella.

Tällä hetkellä on ainakin kuusi eri teknologiaa, jotka ovat samassa pisteessä kuin internet oli 90-luvun lopulla, ja jokaisella näistä teknologioista on yhtä suuri potentiaalinen vaikutus meidän elämäämme kuin mitä internetillä on ollut. Tämän lisäksi IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan meidän on saatava ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu pysäytettyä kokonaan vuoteen 2030 mennessä, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää puolessatoista celsius-asteessa, koska tätä suuremmalla lämpenemisellä on katastrofaaliset seuraukset.

Olemme suurempien ja nopeammin tapahtuvien muutosten äärellä kuin koskaan ennen ihmiskunnan historian aikana. Ja oli kyse sitten uusista, eksponentiaalista vauhtia kehittyvistä teknologioista tai ilmastonmuutoksesta, koemme itsemme helposti voimattomiksi näin massiivisten haasteiden edessä. Voimattomuus muuttuu ahdistukseksi ja menetämme kyvyn lähestyä tilannetta positiivisen, leikkisän ja luovan ajattelun kautta.

ScanAgile-konferenssissa järjestetty työpaja kuitenkin osoitti, että tämä ahdistuksen ja epätietoisuuden dynamiikka on rikottavissa. Pystymme pelimekaniikkoja hyödyntämällä käsittelemään erittäin haastavia ja vakavia aiheita ja samalla rakentamaan edellytykset luovien ratkaisujen syntymiselle. Oli kyse sitten yksittäisestä työpajasta tai pidempikestoisesta skenaariomuotoisesta vaihtoehtoisen todellisuuden pelistä, joka voi olla käynnissä useamman viikon tai kuukauden ajan muun työn lomassa.

Mikäli olet kiinnostunut isojen haasteiden ratkomiseen pyrkivän pelin organisoimisesta, ota meihin yhteyttä niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan sellaista.


Lue myös

Kompleksinen muutos blogi

Kompleksista organisaatiomuutosta on johdettava yhdessä

Peter Kenttä

Itseohjautuva organisaatio blogi

Itseohjautuvien ihmisten johtaminen on turhauttavaa ja kolhii egoasi

Frank Martela

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Tunnetyötaidot

Tunneäly tulevaisuuden työn avaintaitona

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, erotella ja säädellä sekä omia, että toisten ihmisten tunteita sekä käyttää tunnepitoista informaatiota hyödyksi sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.