Työ ei lopu tekemällä ja kiire on läsnä jatkuvasti? Mitä jos tänä syksynä tärkein hyvinvointitekosi ei olisikaan kuntosalilla treenaamisen aloittaminen vaan rentoutumistaitojen harjoittelu? Asiakkuuspäällikkömme ja kehon ja mielen hyvinvoinnin sanansaattajamme Tiina Setälä kertoo, mikä merkitys palautumisella ja rentoutumisella on työelämässä ja miten näihin voidaan muodostaa rutiineita ennen kuin kuormitus kasvaa liian suureksi.
Kung Fu:n filosofiassa vahvimman lyönnin saa aikaiseksi siten, että käyttää samanaikaisesti rentoutta ja lihasvoimaa. Rentous ja aktiivisuus, yinin ja yangin tasapaino. Liian rento lyönti on heikko, ja liian jännittynein lihaksin suoritettu liike on sekä tehoton että omiaan kasvattamaan loukkaantumisen riskiä. Samoin on myös henkisen puolen laita: liian vähän kuormitusta veltostuttaa ja turhauttaa, mutta liika stressi pitää meidät jatkuvassa hälytystilassa, emmekä välttämättä edes tee niitä oikeita asioita. Tiedäthän: niitä, joilla on sinulle oikeasti merkitystä.
Usein osaamme pinnistelyn ja stressaamisen taidon erinomaisesti, mutta palautumistaidoissamme saattaa olla parantamisen varaa. Mitä jos nyt syksyllä 2018 tärkein hyvinvointitekosi ei olisikaan kuntosalilla treenaamisen aloittaminen vaan rentoutumistaitojen harjoittelu? Entä jos sen viiden kilon (ne viheliäiset viimeiset!) pudottamisen sijaan keskittyisit tulemaan rentoutumisen Kung Fu -mestariksi?
Mitä hyötyä on sitten harjoitella rentoutumistaitoja tai mitä tekemistä näillä on työelämän kanssa? Eikö palautuminen kuulu vapaa-ajalle? Tämä on yleinen ajatus, mutta itseasiassa myös työnantajalla on erittäin suuri intressi siihen, että työntekijät palautuvat riittävästi. Suomessa suurimpia syitä työkyvyttömyydelle ovat jaksamiseen ja stressiin liittyvät asiat. Uupumus, mielenterveyden ongelmat ja erilaiset stressiperäiset häiriöt – nämä ovat liian pitkälle jatkuneen kuormituksen ikäviä – ja kalliita(!) lopputulemia. Mielestäni kuitenkin on merkityksellisempää ajatella rentoutumistaitoja osana henkilökohtaisen hyvinvoinnin johtamista. Tarkoitan seuraavaa: Jos olisit vähemmän stressaantunut, miten se vaikuttaisi sinuun? Olisitko vähemmän hermostunut? Nukkuisitko paremmin? Toimisitko eri tavalla ihmissuhteissasi? Sortuisitko harvemmin sokeriherkkuihin? Olisitko iloisempi? Millaista elämäsi olisi, jos olisit todella hyvä rentoutumaan?
Nämä ovat tärkeitä asioita monelle, mutta jostain syystä jännitys- ja stressitiloihin reagoidaan usein vasta silloin, kun tilanne on jo äitynyt pahaksi. Erään tuntemani hyvinvointivalmentajan/ personal trainerin mukaan erityisesti talven pimeinä aikoina moni ihminen purskahtaa itkuun, kun häneltä kysyy, että miten oikeastaan voit. Jaksaminen on venytetty äärirajoille. Marras-joulukuun pimeät säät eivät myöskään auta asiaa, varsinkin jos jaksaminen on alitajuisesti mitoitettu kesän tai alkusyksyn valoisan ja lämpimän ajan mukaan.
Tutkimukset osoittavat, että vain 7-10 minuutin rentoutumishetki voi lieventää merkittävästi hermoston stressitilaa.
Jaksamista suunnitellessa kannattaa olla aina vähän väljää. Ihmisillä on tapana yliarvioida omat voimavaransa sekä se aika, joka kuluu kuhunkin hoidettavaan asiaan. Tämän lisäksi elämä usein heittää yllättäviä kapuloita rattaisiimme. Jos olemme jo valmiiksi äärimmilleen pingottuneita, voi pienikin särö horjuttaa jaksamisen tasapainoamme ja katkaista kamelin selän. Monessa tapauksessa ylikuormitustila oltaisiin voitu välttää, jos aiemmin olisi muodostettu palautumista ja rentoutumista edistäviä tapoja. Nämä rutiinit kannattaa luoda silloin, kun energiaa vielä on varastossa pitkien kesälomien jälkeen. Ei ole pakko käydä joogatunneilla tai meditoida tuntikaupalla, vaikka nämä ovatkin hyviä tapoja edistää palautumista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain 7-10 minuutin rentoutumishetki voi lieventää merkittävästi hermoston stressitilaa.
Miten sitten luoda hyviä palautumisrutiineja? Tapojen muodostamiseen menee eri lähteiden mukaan kymmeniä tai jopa satoja toistoja ennen kuin niistä tulee automaattisia. Lyhyesti sanottuna tapojen muodostus vaatii energiaa. Parasta on aloittaa rentoutusrutiinien muodostus siis mahdollisimman hyvissä ajoin – ennen kuin mahdollinen romahdus on tuloillaan. Erityisesti valoisampi ja lämpimämpi syksy on erinomaista aikaa uusien tapojen muodostamiseen – tänään on hyvä päivä aloittaa! Toiset käyttävät älypuhelinsovelluksia tietoisen rentoutumisen tai mindfulnessin harjoitteluun, tai vaikkapa tekevät kehoskannausharjoitteita (engl. body scan) YouTubesta. Toisille musiikin kuuntelu tai hengitysharjoitukset sopivat parhaiten.
Mikä on sinulle mieluisin tapa rentoutua? Millaisista palikoista olisi mahdollista rakentaa juuri sinulle sopiva, miellyttävä rentoutumisrutiini? Ei ole tarkoitus, että rentoutumisesta tulee suorittamista! Kannattaa kuitenkin pohtia, millaisia pieniä palautumisen hetkiä sinä voisit säännöllisesti sisällyttää arkeesi. Ehkä se on päivittäin kymmenen tietoisen hengityksen ottamista työpöydän ääressä tai metsässä samoilua. Ehkä se on ympäristön havainnoimista työmatkalla, lemmikin silittämistä, tai rakkaimpasi halaamista. Mikä tahansa sinulle sopiva palautumisrutiini onkin, se kannattaa tehdä.
Voimme antaa itsestämme niin paljon enemmän, kun omat voimavaramme ovat kunnossa. Tästä hyötyvät sekä läheisesi että työnantajasi, mutta ennen kaikkea sinä itse.
Rentouttavaa syksyä kaikille!
