Tietoinen työelämä vai apinahäkin vankeus?

Kohti tietoista työelämää blogi

Millaista työelämää sinä haluat olla toteuttamassa? Organisaatiokulttuuria tutkiva valmentajamme Santeri Lanér vertaa työelämää apinahäkissä olemiseksi. Hän painottaa kuitenkin, että meillä on kyky siirtyä apinahäkistä kohti tietoisempaa työelämää.

Kuvittele, että työelämä voi tarjota kaksi täysin vastakkaista maailmaa. Niistä ensimmäisessä työelämä on täynnä tyytymätöntä puurtamista muiden asettamien rajojen ja sääntöjen keskellä. Teet päivästä toiseen asioita, joita luulet haluavasi, mutta oikeasti toteutat ympäristösi toiveita. Ja vaikka kuinka yrität menestyä ja tulla hyväksytyksi, on sinulla vahva tunne ettei mikään riitä. Lisäksi koet, että olet hukannut itsesi, sen kuka haluat olla ja keneksi tulla.

Toisessa ääripäässä työelämä on itsensä toteuttamista. Siellä tiedostat, mitä haluat tehdä, kuka haluat olla ja miten voit tämän saavuttaa. Kehität ja luot uusia tapoja ajatella ja toimit sen mukaan, mikä tukee omaa henkilökohtaista kasvuasi. Et kulje sokeasti ympäröivän kulttuurin mukana, vaan luot itse uutta työkulttuuria. Myös koko työyhteisöissäsi on vahva käsitys siitä, mitä yhdessä halutaan kokea ja saavuttaa. Tämä tavoite ohjaa sitä, mihin organisaatiota ja sen kulttuuria kehitetään.

Nämä molemmat ääripäät ovat mahdollisia ja todellisia. Päivittäin me valitsemme kummassa haluamme elää ja kumpaa me haluamme olla rakentamassa itsellemme ja muille. Nämä molemmat maailmat rakentuvat konkreettisista osatekijöistä. Kutsun näistä maailmoista ensimmäistä apinahäkiksi.

”Yhä useammin työltä haetaan pelkän toimeentulon lisäksi kanavaa itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen.”

Apinahäkki on työelämä, jossa olemme ulkoisen motivaation ja meitä ympäröivän kulttuurin vankeja. Haemme pääasiassa hyväksyntää ja statusta sekä ulkoisia menestyksen tunnuksia. Teemme sen noudattamalla niitä tapoja ajatella ja toimia, jotka meitä ympäröivässä kulttuurissa vallitsevat.

Jälkimmäistä maailmaa kutsun tietoiseksi työelämäksi. Siellä tiedostamme sisäiset psykologiset perustarpeemme, ja haemme työstämme ensisijaisesti vapauden, kehittymisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Toisin sanoen pyrimme toteuttamaan itseämme sisäisten tarpeidemme kautta. Tiedostamme myös, miten meitä ympäröivä kulttuuri huomaamatta vaikuttaa meidän tapaamme ajatella ja toimia. Opimme ohjaamaan ja kehittämään omia tapojamme sisäisen motivaation mukaisiksi, ja samalla luomme ympärillemme itsensä toteuttamista tukevaa kulttuuria.

Me ihmiset olemme evoluution myötä saaneet ominaisuudet, jotka mahdollistavat nämä molemmat maailmat. Meillä on vahva taipumus noudattaa ulkoista motivaatiota ja meitä ympäröivää kulttuuria. Mutta meillä on myös kyky noudattaa tietoisesti sisäistä motivaatiotamme ja valita tietoisesti omat tapamme ajatella ja toimia. Kyse on paljolti juuri näiden mekanismien tiedostamisesta ja niihin liittyvien taitojen vahvistamisesta.

Tämän päivän työelämä on yhä monin paikoin täynnä apinahäkkejä, mutta samaan aikaan on tapahtumassa vahva siirtymä kohti tietoisempaa työelämää. Yhä useammin työltä haetaan pelkän toimeentulon lisäksi kanavaa itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen. Yhä useammin vanhat ajattelutavat kyseenalaistetaan ja niiden tilalle haetaan mielekkäämpiä ja merkityksellisempiä tekemisen muotoja. Ja yhä useammin organisaatioissa pyritään vilpittömästi luomaan tietoisempi työkulttuuri, jonka kautta haetaan innostavia tekemisen ja olemisen tiloja.

Itse olen iloinen, että saan olla päivittäin mukana tässä työssä!

Santerin ajatuksia voi lukea lisää hänen omasta blogistaan TietoinenTyöelämä.fi


Lue myös

Yhteisö voittaa yksilön blogi

Yleisnerojen aika on ohi – yhteisö voittaa yksilön

Reima Launonen

Mistä vihassa on kyse blogi

Mistä vihassa on kyse?

Peter Kenttä

Hajautetussa organisaatiossa työskentely ja johtaminen

Tämä valmennus tarjoaa työkalut menestyksellisen uuden työn tarpeisiin ja hajautetun organisaation toimintatapoihin.

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.