Tiesitkö, että tunneilmasto selittää jopa 71% tiimin tuloksellisuudesta?* Kyseessä ei siis ole mikään vähäpätöinen asia, vaan merkittävä, organisaation kilpailukykyyn vaikuttava elementti. Pidimme 8.10. Ajattelun aamiaisen teemalla Etäyhteisöllisyys ja tunneilmaston johtaminen. Tässä blogitekstissä palaan aamiaispresentaation teemoihin ja kerron, mitkä neljä tunteisiin ja tunneilmaston johtamiseen liittyvää tosiasiaa ovat mielestäni ensisijaisen tärkeitä ymmärtää työyhteisöjen sisäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
1. Tunteet kuuluvat työpaikalle
”Meillä ollaan asiakeskeisiä ja ammattimaisia, meillä ei ole sijaa tunteille.” Tätä kuulee vielä ajoittain, mikä on sääli, sillä silloin valtava määrä ihmisten potentiaalia jää käyttämättä. Kilpailukykyisissä organisaatioissa halutaan, että ihmiset tekevät työtä ns. valot päällä, ajatellen laadukkaasti ja hyödyntäen vahvuuksiaan ja osaamistaan. Ei ole työtä, jossa ei tarvittaisi yhteistyötaitoja ja kyvykkyyttä luoda aitoa yhteyttä muihin – asiantuntijuuden lisäarvo syntyy vasta yhteistyössä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, jos peitämme pelkojen, luottamuksen puutteen tai opitun työelämäteatterin avulla tunteemme ja tarpeemme.
Tunteiden välttäminen ja tukahduttaminen syö mielen ja ajattelun kapasiteettia itse tavoitteeseen ja työn sisältöön keskittymiseltä. Tunteet ovat meissä, halusimme tai emme. Tärkeää on se, miten suhtaudumme niihin ja käsittelemme niitä. Esimerkiksi muutostilanteessa se, että annamme ihmisten vaikeillekin tunteille ja kokemuksille tilaa, vauhdittaa itse muutokseen sopeutumista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa niinkin yksinkertaista asiaa, kuin että kokousten alussa pidämme check-inin eli fiiliskierroksen, jossa osallistujat saavat mahdollisuuden tulla kuulluksi siitä, miltä käsiteltävä asia heistä tuntuu. Jokaisen asian rinnalla kun kulkevat myös asian herättämät tunteet, ja on hyvä ymmärtää, miten eri tavoin voimme kukin samat asiat kokea.
Toinen tyypillinen esimerkki on, että kollega sanoo tai tekee jotain, minkä koet loukkaavaksi. Ajattelet asian kuitenkin olevan liian vähäpätöinen, että sitä kannattaisi nostaa esiin. Kuitenkin aina, kun olet kyseisen kollegan kanssa tekemisissä, mielessäsi pyörii se kerta, kun tulit loukatuksi. Ehkä pian sattuu toinen ja kolmaskin tapaus, etkä edelleen mainitse asiasta mitään. Tapaus on muuttanut merkittävästi keskinäistä yhteyttänne ja kyvykkyyttä yhteistyöhön. Pienet käsittelemättömät asiat kertyvät lumipalloiksi ja alkavat vaikuttaa niin ihmisen suorituskykyyn, hyvinvointiin kuin kokemukseen työstä. Monessa organisaatiossa on tällaisia käsittelemättömien tapausten verkostoja, joissa selvittämättömien asioiden historia juontuu pitkälle menneisyyteen.
Haluamme, että ihmiset innostuvat ja kokevat työn imua ja positiivisia tunteita työssään. Innostuksen kokeminen ei kuitenkaan ole mahdollista, ellemme hyväksy työssä myös epämukavia, negatiiviselta tuntuvia tunteita. Emme voi valikoiden tukahduttaa tunteita.
2. Tunteet ohjaavat toimintaa, ajattelua ja päätöksentekoa
Työyhteisön ja tiimin tunneilmasto vaikuttaa siihen, kuinka rohkeita olemme ideoimaan, yrittämään, erehtymään ja ottamaan riskejä, tarttumaan haastaviin ongelmiin ja toimimaan oman osaamisemme äärirajoilla. Se vaikuttaa jokaisen minäpystyvyyteen ja psykologisen turvan kokemukseen yhteisössä. Fiiliksemme sanelee draivin, jolla suoriudumme työstä. Ahdistuneen, apaattisen tai jatkuvan stressin alla työskentelevän ihmisen ajattelu kapeutuu ja kallistuu negatiivisuuteen. Innostus ja hyvä fiilis parantaa yhteistyötä, ongelmanratkaisukykyä ja saa ihmiset ponnistelemaan yhteisen mission eteen.
3. Tunteet kertovat dataa tarpeista ja ohjaavat motivaatiota
Vaikka toimintaympäristö ja maailma muuttuu ympärillämme, ihmisen käyttäytymistä ohjaa edelleen vuosituhansien saatossa kehittyneet mekanismit. Sisäisen motivaation johtamisesta puhutaan paljon ja syystä, koska tuntemalla ihmismielen toimintaa voimme mahdollistaa motivaation syntymistä. Toimintamme ohjautuu luonnollisesti täyttämään perustarpeitamme, joita ovat kokemus autonomiasta, kyvykkkyydestä, sekä yhteisöllisyydestä.
Positiiviseksi koetut tunteet viriävät, kun tarpeemme kohdataan. Epämukavaksi tai negatiiviseksi koetut tunteet heräävät, kun tarpeemme ovat vaarassa tai eivät täyty. Kun johdamme tunneilmastoa, mahdollistamme ihmisten perustarpeiden tyydyttymisen työssä ja saamme aikaan hyvinvointia ja parempaa tulosta: mahdollistamme oppimista, kyvykkyyttä ottaa valtaa ja vastuuta, toimijuutta, merkityksellisyyden kokemista sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vaikeiden tilanteiden rakentava ratkaiseminen auttaa siirtämään jännitteet sinne, mihin ne kuuluvat – ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista työnteon ja työn tavoitteiden välille.
4. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki käytös ei
Mitä kehitämme kun kehitämme työyhteisön tunnetaitoja? Tunnetaidoissa on aina kaksi puolta – vuorovaikutus itsemme ja vuorovaikutus muiden kanssa. Kehitämme yksilön kyvykkyyttä havaita, tunnistaa ja nimetä itsessä ja muissa herääviä tunteita. Tunteen nimeäminen on myös toimiva tapa rauhoitella hankalalta tuntuvia fiiliksiä. Aivokuvantamisen avulla on tutkittu, että tunne, jota koemme, rauhoittuu aivoalueella, kun nimeämme sen ääneen.
Tunteiden näyttäminen töissä ei silti tarkoita, että kaikki käytös olisi sallittua, tai että ihmisillä olisi oikeus erivapauksiin persoonansa tai temperamenttinsa takia. Vaikuttavaa kommunikointia voi oppia ottamalla haltuun nipun taitoja, joita käytämme jatkuvasti päivittäisessä elämässä niin arjessa kuin työssäkin. Vuorovaikutustaitojen lohdullinen puoli on se, että joka päivä meille tarjoutuu uusi mahdollisuus yrittää uudestaan. On vain inhimillistä, että rikomme yhteyden toisiin tahattomasti ja tahallisesti – voimme kuitenkin lisätä taitojamme, rakentaa ja vahvistaa niitä yhä uudelleen.
Kun opettelemme ymmärtämään tunteita, opimme myös niiden säätelyä. Opimme tutkailemaan niitä ohimenevinä, tietoa antavina ja elämää rikastuttavina kokemuksina. Itsetuntemus auttaa meitä olemaan vuorovaikutuksessa myös toisiin: toisen tunnekokemuksen tavoittaminen ja ymmärryksen osoittaminen vahvistaa yhteistyötä ja systeemiälykästä toimintaa. Laadukas vuorovaikutus on menestyksekkään työyhteisön merkki. Vaikeiden tilanteiden rakentava ratkaiseminen auttaa siirtämään jännitteet sinne mihin ne kuuluvat – ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista työnteon ja työn tavoitteiden välille.
Filosofi Sara Heinämaa puhuu Helsingin Sanomissa upeasti rakkauden ylläpitämisestä yhteisössä. Rakkaus, joka voisi tässä kuvata yhteisöstä välittämistä ja huolehtimista, kertoo meille sen, mikä on meille arvokasta. Hän jatkaa: “Yhteisö, jossa rakkaus on unohdettu, ei saa parasta irti itsestään eikä maailmasta. Emme opi tavoittelemaan parasta, vaan tyydymme kaikissa toimissamme vain kelvolliseen.”
* Rantanen, Leppänen, Kankaanpää 2020: Johda tunneilmasto
