Huono johtajuus ­ tiivistettynä yhteen lauseeseen

johtajuus
Kuva: Pexels

Keskustelu hyvästä ja huonosta johtamisesta on ollut viime aikoina pinnalla. Johtajuustutkijamme Tuukka Kostamo esittää jatko-osana edelliseen kirjoitukseensa näkemyksensä huonosta johtajuudesta sekä siitä, miten sitä voidaan kehittää.

Kuuntele blogiteksti täältä.

Kaikilla meistä on paljon näkemyksiä huonosta johtajuudesta. Jokaisella on tarinoita kerrottavanaan joko omista kokemuksistaan, tuttavien kertomuksista, tai kuuluisien johtajien vähemmän onnistuneesta toiminnasta. Aihe herättää takuuvarmasti kiinnostusta – tämä koettiin jälleen, kun sunnuntain Helsingin Sanomissa käsiteltiin Nokian johtamiskäytäntöjä Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan näkemysten kautta. Nokian mahdollisia johtamispuutteita on sen jälkeen ruodittu useissa kirjoituksissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.

Hyvästä johtajuudesta tulee helposti toiveiden tynnyri, johon kaadamme aivan kaikki positiiviset odotuksemme ja unelmamme. Samalla tavalla ”huono johtajuus” joutuu helposti kantamaan kaikki pettymyksemme ja pelkomme. Huono johtajuus ja huonot johtajat kelpaavat syntipukiksi, kun asiat menevät pieleen. Vaikka huono johtajuus voi oikeasti olla valtava ongelma, se harvoin selittää kaiken, mikä organisaatiossa on vialla. Lisäksi listat siitä, mikä on huonoa johtajuutta, tulevat helposti yhtä ristiriitaisiksi kuin hyvän johtajuuden osalta. ”Johtaja ei antanut tarpeeksi tietoa”, ”Pomolta tulee koko ajan liikaa viestejä”, ”Hän ei koskaan kysy kenenkään mielipidettä”, ”Asioita vatvotaan aivan liikaa” – toiminta, joka näyttäytyy huonona johtamisena tietyssä tilanteessa, ei olekaan sitä eri tilanteessa.

Edellisessä blogikirjoituksessani uskaltauduin sanomaan oman näkemykseni yhdestä ”yleispätevästä” hyvän johtajuuden piirteestä. Se kiteytyi kysymykseen ”Oletteko te keskustelleet siitä?”: hyvässä johtajuudessa etsitään parempaa yhteisymmärrystä ja yhteistä ongelmanratkaisua. Mitä yhtä yleispätevää voisin sanoa huonosta johtajuudesta? Yksi vastaus on tietenkin sanoa, että huono johtajuus on hyvän vastakohta. Omassa kiteytyksessäni: jos asioista ei puhuta, tulee johtajuudesta helposti huonoa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole tyhjentävä vastaus.

Huono johtajuus on sitä, että suhteista ei pidetä huolta.

Pääsin tänä vuonna osallistumaan Nordic Business Forumiin yhtenä Filosofian Akatemia Oy:n edustajana. Useista inspiroivista puheista ja kiinnostavista kohtaamisista riittäisi kirjoitettavaa useampaankin pitkään blogitekstiin. Tapahtumasta nousi kuitenkin esiin myös viesti, joka auttoi minua muotoilemaan huonon johtajuuden kiteytyksen. Useampi esiintyjä korosti puheessaan sitä, että tulevaisuudessa johtajien on täysin välttämätöntä saada laajemmin hyödynnettyä ihmisten koko potentiaali töissä. Esiin nostettiin useita esimerkkejä siitä, miten uudet innovaatiot ja mullistavat strategiset avaukset nousevat yhä useammin ”tavallisten” työntekijöiden joukosta. Kaikki viisaus ei asu toimitusjohtajassa. Tämä edellyttää johtajilta nöyryyttä ottaa ihmiset mukaan ja työntekijöiltä halua osallistua. Samat teemat ovat toistuneet blogissamme mm. kun olemme käsitelleet itseohjautuvuutta.

Barack Obama onnistui esiintymisessään tekemään tähän hienosti sopivan kiteytyksen. ”Your impact will come from relationships” – vaikuttavuutesi nousee suhteistasi. Näkemys muistuttaa sanontaa, jonka mukaan johtajuus on suhdetyötä. Tässä näkökulmassa vaikuttavassa johtajuudessa on kyse suhteista: miten niitä rakennetaan, ylläpidetään, kehitetään ja miten niiden kautta vaikutetaan. Näin ollen huono johtajuus on sitä, että suhteista ei pidetä huolta. Tämä voi tarkoittaa monia asioita: suhteiden merkityksen sivuuttamista, huonoa käytöstä, liikaa johtajan omiin taitoihin luottamista ja niin edelleen.

Samoin kuin johtajuus henkilöityy johtajiin, niin johtajia pidetään puheessa helposti muuttumattomina. Tuo johtaja on huono, tämä on hyvä. Edellä mainitsemassani Helsingin Sanomien artikkelien jälkeisessä keskustelussa Risto Siilasmaa otti myös asian esille Twitterissä: ”Ei ole olemassa huonoja johtajia, on vain huonoa johtamista ja siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme.” Kun johtajuutta ajatellaan toimintana, voidaan helposti nähdä, että sitä voi kehittää. On kyse sitten yksittäisistä johtajista tai johtajuudesta laajemmin, huonoa johtajuutta voi parantaa keskittymällä suhteiden parempaan huomioimiseen.

Tuukka Kostamo

Tuukka Kostamo (DI) on tutkija ja valmentaja, jonka valmennukset Filosofian Akatemiassa liittyvät erityisesti johtamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa johtajuuspuheesta ja toimijuudesta Aalto-yliopistossa. Tuukka haluaa auttaa organisaatioita tunnistamaan johtamis- ja vuorovaikutushaasteitaan ja tukea näiden kehittämispyrkimyksien niveltämistä osaksi arjen toimintaa.

Jatka lukemista



Tutustu valmennuksiimme



Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi

Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi on teille räätälöity kokonaisuus. Kehittämistoimenpiteet suunnitellaan tarpeidenne mukaan ja prosessin etenemistä seurataan arviointityökalulla.
Lue lisää Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessista


Sisäisen motivaation johtamisen valmennus

Valmennus antaa esimiehille työkalut sisäisen motivaation johtamiseen. Se vie osallistujat johtajana kasvamisen polulle, jonka jälkeen he uskaltavat antaa ihmisilleen enemmän vapautta, vaatia kovempia tuloksia ja tarjota voimakkaamman merkityksen kokemuksen työn arjessa.
Lue lisää Sisäisen motivaation valmennuksesta
OTA YHTEYTTÄ

Tilaa blogimme ja kuule ensimmäisten joukossa työelämän muutoksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista!