Tuoreimpana vahvistuksena asiantuntijatiimiimme liittynyt konsultti Eero Lahtinen kertoo, että kaikki organisaatiot ovat luonnostaan itseohjautuvia. Mutta mitä tämä tarkoittaa arjen työn, toiminnan kehittämisen sekä johtamisen kannalta?
Kaikki organisaatiot ovat perustaltaan itseohjautuvia ja oppivia, koska ne koostuvat itsenäisesti toimivista yksilöistä, joilla on oma tahtonsa ja pyrkimyksensä vaikuttaa systeemiin. Kokonaan toinen kysymys on, tukeeko jäsenten toiminta yhteistoiminnan tarkoitusta ja onko se halutun laista. Joka tapauksessa inhimilliset systeemit ’itseohjautuvat’ aina; sitä ei voi välttää.
Tämän ymmärtämisellä käytännössä on merkittäviä vaikutuksia työn järjestämisen, toiminnan kehittämisen sekä johtamisen kannalta.
1. Kykeneekö organisaatio ottamaan vastaan sen kohtaaman monimuotoisuuden?
Asiantuntijatyö on luonteeltaan luovaa – se elää ja kehkeytyy jatkuvasti ja on täynnä poikkeuksia rutiineihin. Asiakkaiden tarpeet ovat nyansseiltaan erilaiset, ja työssä onnistuminen ja kehittyminen edellyttävät liikkumavaraa ja itseohjautuvuutta. Merkittävin arvo ja oppiminen syntyvät siellä, missä on epävarmuutta, ja missä tapahtuu eniten vuorovaikutusta ja törmäyksiä toimintaympäristön kanssa.
Sykäyksittäin, pieni teko kerrallaan etenevä muutos on kestävää ja myös kunnioittaa kunkin yhteisön uniikkia toimintakulttuuria.
Tästä huolimatta perinteiset organisaatiomme on rakennettu valtaosin pikemminkin säilyttämään vanhaa kuin yhdessä luomaan uutta. Niiden rakenteet ovat staattisia ja jäykkiä eivätkä ne pysy kehkeytyvän maailman mukana. Kontrollin tarve ja tehokkuuden optimointi heikentävät kykyä joustaa ja luoda uusia avauksia.
2. Kehitys tapahtuu orgaanisesti nykytodellisuudesta käsin
Elinvoimainen organisaatio tarvitsee tuekseen toiminnalliset rakenteet, jotka mahdollistavat ja kannustavat uuden tiedon hankkimiseen ja sen pohjalta tekemällä oppimiseen. Tällöin ei tarvita ulkoa pakotettua muutosta ja toistuvia organisaatiomullistuksia, koska kehitys pääsee tapahtumaan orgaanisesti. Sykäyksittäin, pieni teko kerrallaan etenevä muutos on kestävää ja myös kunnioittaa kunkin yhteisön uniikkia toimintakulttuuria.
3. Itseohjautuva organisaatio tarvitsee tuekseen entistä enemmän ja monipuolisempaa johtajuutta
Toisin kuin arkiymmärryksessä usein ajatellaan, itseohjautuvassa organisaatiossa johtaminen tarkoittaa usein entistä rohkeampaa, dialogisempaa ja osallistuvampaa johtajuutta: tietouden kasvattamista ja yhteisymmärryksen luomista. Toisten tuntemista ihmisinä, keitä he todella ovat, mitä he osaavat ja mitkä ovat heidän vahvuuksiaan ja toiveitaan, keihin juuri heidän olisi hyödyllistä linkittyä.
Perinteisissä organisaatioissa ’pusketaan’ tietoa työn arjesta hierarkiassa ylöspäin sinne, missä päätökset tehdään. On tehty jako strategiseen ja operationaaliseen, päätöksenteko on eriytetty työstä. Elinvoimainen organisaatio kuitenkin ymmärtää, että johtajuutta syntyy vain, kun ihmisillä on sekä vapaus että todellinen valta vaikuttaa. Kontekstin ja ison kuvan ymmärrys on oleellinen osa arjen työtä ja kuuluu kaikille.
Johtajuuden keskeinen tehtävä on kasvattaa yhteisön sosiaalista pääomaa, johtaa suhteita. Kun sosiaalinen pääoma kasvaa, kaikki voittavat. Valta on yhteistä, eikä johtajuutta ole sidottu asemaan vaan se on verkoston jaettu ominaisuus, ja kussakin tilanteessa kyvykkäin ottaa vetovastuun.
Elinvoimaisen organisaation keskeinen tehtävä on luoda puitteet sujuvalle yhteistoiminnalle. Olla mahdollistaja, alusta, joka tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta. Mitä enemmän linkkejä ja mitä vahvempia ne ovat, sitä vahvempi verkosto. Mitä vahvempi verkosto, sitä elinvoimaisempi organisaatio.