Jatkuva läsnäolo muille on järkevän työskentelyn vihollinen

viestintä
Kuva: Tim Gouw/Unsplash

Kokeilemalla kehittämisen ja järkevien työtapojen asiantuntijamme Sami Paju nostaa esiin ristiriidan, johon hän törmää usein valmentaessaan älykkäistä tietotyön työtavoista: kuinka voimme priorisoida omaa työtämme, jos organisaatiossa on vallalla kulttuuri, joka edellyttää, että olemme jatkuvasti muiden ihmisten tavoitettavissa?

Kuuntele blogiteksti täältä.

Kun kysyn asiantuntijoilta ja tietotyötä tekeviltä, miten digitaaliteknologia on muuttanut heidän arkeaan tehokkaammaksi, esiin nostetaan asioita, kuten tiedon etsimisen helppous, ihmisten parempi tavoitettavuus ja tiettyjen asioiden virtaviivaistuminen, esimerkiksi jaetut kalenterit helpottavat yhteisen ajan löytämistä kokouksille. Joissakin tapauksissa myös ammattikohtaiset erikoisohjelmistot, esimerkiksi devaus- ja designtyökalut, joilla on ollut paikoitellen hyvinkin suuri positiivinen vaikutus.

Mutta kun kysyn tämän jälkeen etenkin pidempään töitä tehneiltä, kokevatko he saavansa enemmän oikeita asioita aikaan tai onko heidän vaikuttavuutensa parempi kuin ennen, seuraa syvä hiljaisuus.

Vaikka teknologia mahdollistaa asioiden aikaansaamista, se on tuonut mukanaan myös lukuisia uusia, keskittymistä heikentäviä häiriötekijöitä: pirisevät puhelimet, pikaviestiohjelmat, sähköpostin määrän kasvun ja ruudulla kiusaavat pop-up-ilmoitukset, jotka kaikki haluavat huomiosi riippumatta siitä, mitä olet tekemässä tai mihin sinun tulisi oikeasti keskittyä.

Sähköpostista tulee väline, jolla muut ihmiset voivat vaivatta jyrätä ylitsesi omilla agendoillaan.

Monet asiakkaamme haluavat, että autamme heidän työntekijöitään oppimaan, miten omia työtehtäviään voi priorisoida paremmin. Samalla kuitenkin jätetään huomioimatta, että työkulttuuri jossa odotetaan jatkuvaa tavoitettavuutta on yksi suurimmista priorisoinnin esteistä.

Prioriteetti on yksikkö, ei monikko. Se tarkoittaa tärkeintä asiaa, joka sillä hetkellä tulisi saada tehdyksi. Vaikka olisit kuinka hyvä priorisoimaan omia työtehtäviäsi, odotus siitä, että vastaat sähköposteihisi nopeammin kuin kerran päivässä tai että olet milloin tahansa tavoitettavissa pikaviestimillä tai puhelimella tarkoittaa väistämättä sitä, että muiden asioihin reagoiminen ja heidän asiansa ovat tärkeämpiä kuin se, minkä koet itse prioriteetiksi.

Sähköpostista tulee väline, jolla muut ihmiset voivat vaivatta jyrätä ylitsesi omilla agendoillaan. Ja samaan aikaan sinun odotetaan olevan parempi priorisoinnissa?

Mikäli odotuksia tavoitettavuuden suhteen ei olla valmiita muuttamaan ensin, on laiha lohtu oppia paremmaksi omien työtehtävien priorisoijaksi. Tavoitettavuus itsessään voi sopia prioriteetiksi monille esimiesasemassa oleville, mutta ei yksittäiselle asiantuntijalle.

Vinkkejä sisäisen viestinnän pelisääntöjen sopimiseen voit saada esimerkiksi tästä Tapani Riekin kirjoituksesta.

Sami Paju

Sami Paju on kehitystoiminnan ja organisoitumisen asiantuntija, kokeilukulttuurin sanansaattaja ja Kehitä kokeillen -kirjan kirjoittaja. Filosofian Akatemiassa Sami keskittyy erityisesti sisäisen motivaation ja innovatiivisen organisaation väliseen yhteyteen sekä leaniin johtamisfilosofiana.

Jatka lukemista

jakoa


Tutustu valmennuksiimme



Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi

Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi on teille räätälöity kokonaisuus. Kehittämistoimenpiteet suunnitellaan tarpeidenne mukaan ja prosessin etenemistä seurataan arviointityökalulla.
Lue lisää Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessista


Sisäisen motivaation johtamisen valmennus

Valmennus antaa esimiehille työkalut sisäisen motivaation johtamiseen. Se vie osallistujat johtajana kasvamisen polulle, jonka jälkeen he uskaltavat antaa ihmisilleen enemmän vapautta, vaatia kovempia tuloksia ja tarjota voimakkaamman merkityksen kokemuksen työn arjessa.
Lue lisää Sisäisen motivaation valmennuksesta
OTA YHTEYTTÄ

Tilaa blogimme ja kuule ensimmäisten joukossa työelämän muutoksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista!