Edelläkävijäorganisaatioiden yksi elinehto on jatkuva oppiminen. Miia Järvilehto kirjoittaa läsnäolon ja keskustelujen laadun tärkeydestä eli taidoista, joita jokaisen yhteisön tai organisaation jäsenen tulee kehittää, jotta jatkuva oppiminen olisi mahdollista.
Kesäkuussa oli tämän kevään valmennuskauteni huipennus eli Art of Hosting – osallistavan johtamisen koulutus, joka järjestetään lähes vuosittain Otavan opistolla Mikkelin lähellä. Art of Hosting on maailmanlaajuinen verkosto ihmisiä, jotka panostavat merkityksellisten keskustelujen fasilitointiin erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten järjestöissä, Euroopan parlamentissa, harrastusyhteisöissä tai korporaatioissa. Koulutus kerää yhteen erään osallistujan sanoin ”sydämeltään viisaita” ihmisiä, jotka kokevat, että organisaatioelämässä on tarvetta osaamiselle, joka keskittyy nimenomaan ihmisten välisen yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. Paikalle kokoontuu fasilitaattoreita; ihmisiä, joiden työ on mahdollistaa se, että joukko ihmisiä pystyy ajattelemaan yhdessä tarkoituksenmukaisesti ja rakentavasti. Onhan organisaation kilpailukyky paljolti kiinni siitä, miten keskinäisriippuvaiset ihmiset toimivat suhteessa toisiinsa – eli minkälaisia keskusteluja ja oppimista he yhdessä synnyttävät.
Art of Hostingissa on työskentelyperiaate nimeltä Four fold practice, joka soveltuu mielestäni erinomaisesti myös siihen jatkuvan oppimisen olomuotoon, joka edelläkävijäorganisaatioissa on elinehtona. Four fold practice muodostuu neljästä osa-alueesta:
Host yourself – läsnäolo
Host others – keskustelujen fasilitointi
Be hosted – keskusteluihin osallistuminen
Be part of a community – oppimisyhteisöön kuuluminen
Kuva: Tiina Hoskari 2017
Host yourself – tietoinen läsnäolo ja itsestä huolehtiminen
Hyvän johtajan ominaisuuksiin listataan usein kyky olla läsnä. Laajennan sen kuitenkin kaiken ihmisten välisen yhteistyön ja kohtaamisten perustaksi. Voidaksemme isännöidä merkityksellisiä keskusteluja ja saadaksemme ihmiset tuntemaan olonsa turvalliseksi, kaikista tärkein keskustelu tapahtuu ensin oman itsemme kanssa. Jotta pystymme tuomaan itsemme tilanteisiin aitoina ja kokonaisina sillä kapasiteetilla, joka meillä kullakin hetkellä on, meidän on hyvä ensin pysähtyä ja tulla tilastamme tietoisiksi. Mitä minä tunnen? Mistä tunne minulle kertoo? Miten itse suhtaudun yhteiseen työskentelyyn ja asioihin, joita aiomme työstää?
Onko minulla asenteita tai mielenmalleja, joita tuon mukanani? Esa Saarisen sanoin: mitä tulee tilaan, kun minä tulen tilaan? Onko läsnäoloni nostattavaa vai kenties muiden energiaa laskevaa? Art of Hostingin pitkäaikainen harjoittaja Chris Corrigan sanoo osuvasti: “Jos sisäinen puheesi on jatkuvaa itsekritiikkiä, kuinka voit avautua aitoon dialogiin muiden kanssa?” Jos sisäisestä dialogistasi tulee todellisuutta, se alkaa näkyä myös toiminnassasi ja puheissasi. Sisäisen puheemme tulisi kuvata sellaista todellisuutta, jota haluamme maailmaan rakentaa.
Niin valmennus-, fasilitointi- kuin konsultointityössäkin sitä huomaa heti, jos ei ole pitänyt huolta omasta palautumisestaan ja inspiraatiostaan. Asiantuntijuuteen liittyy myös eräänlainen lupaus siitä, että opin itse jatkuvasti alastani ja kysyn, olenko pitänyt huolta oman ajatteluni laadukkuudesta. Puhelin näyttää prosenteissa, paljonko akkua on jäljellä. Kun akku loppuu, sitä ladataan. Olenko huolehtinut siitä, että olen itse välillä ns. laturissa ja parhaimmillani mahdollistamaan niin asiakkaiden kuin työyhteisöni sisäistä työskentelyä?
Be hosted – keskusteluihin osallistuminen ja dialogin harjoitteleminen
Kuin mikä tahansa taito, keskustelemisen ja dialogin taito karttuu vain harjoittelemalla. Dialogin neljä periaatetta siivittävät jo pitkälle: kuuntelu, kunnioitus, odotus sekä puhe suoraan sydämestä.* Lisää dialogitaitojen kehittämisestä voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestani.
Jotta yhteinen viisaus voi nousta pintaan, yksittäiset ihmiset eivät voi hallita tilaa ja puheavaruutta.
Muiden fasilitoimissa keskusteluissa mukana olemalla oppii valtavasti. Todellinen asiantuntijuus ja oppiminen edellyttävät toisinaan ei-tietämisen tilaa ja tyhjää mieltä, englanniksi puhutaan beginner’s mind -käsitteestä. Jos olet itse asiantuntija, ei kannata olla aina ”suunapäänä” ja itse vetämässä sessiota, vaikka näennäisesti vaikuttaisi, että koet tietäväsi asiasta eniten. Vaikka helpommalta ja nopeammalta tuntuisi joskus johtaa itse, anna tilaa kokemattomammalle tai kutsu joku organisaatiosi ulkopuolinen tuulettamaan ajatuksianne ja toimintatapojanne. Uskalla antautua jonkun toisen vetämään prosessiin silloinkin, kun olet tottunut pitämään itse lankoja käsissäsi. Jotta yhteinen viisaus voi nousta pintaan, yksittäiset ihmiset eivät voi hallita tilaa ja puheavaruutta. Tarkkaile muiden tapaa fasilitoida, ja kyseenalaista omia tapojasi toimia. Miten voisit niitä kehittää?
Mitä uusia ajatuksia muiden näkökulmat voivatkaan tarjota, jos olet avoin sille mahdollisuudelle? Asiantuntijuus on sen tiedostamista, minkä verran tietää ja mistä taas ei tiedä. Useinhan mitä enemmän jostain asiasta oppii, sitä paremmin ymmärtää, mitä kaikkea ei vielä osaa. Joskus asiantuntijuus on oppimisen suurin este. Kuulemme, mitä haluamme kuulla. Ajatteluvinoumat pitävät huolta siitä, että ne näkökulmat, joita kannatamme, vahvistuvat edelleen. Aidossa dialogissa taas keskitymme toisen kuunteluun avoimin sydämin ja tyhjällä päällä, eri näkökulmien yhdistämiseen ja kasvattamiseen yhdessä. Dialogissa ei ole tilaa puskea omaa, ”oikeaa” näkemystä ainoana totuutena. Vain luopumalla tietämisestä voi löytää syvempää yhteyttä muihin.
Hosting conversations – keskustelujen fasilitointi
Kolmas periaate on tekemällä oppimisen tärkein osuus: fasilitoimalla ja järjestämällä tilaa ja paikkoja merkityksellisille keskusteluille opit niiden vetämistä. Haasta itseäsi erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten ympärillä. Hae mahdollisuuksia ja luo tilanteita, joissa voit oppia. Millaisissa tilanteissa teet ja toimit, kuten olet tottunut ja käytät tuttuja ja turvallisia menetelmiä? Milloin uskallat kokeilla jotain uutta, jotta osaamisesi laajenee? Yksi Art of Hostingin perustajista, Toke Paludan Moeller, sanoo: “Sitä mitä harjoitat, sellaiseksi tulet.” Jos päätät harjoittaa ystävällisyyttä, se ”lihas” sinussa kasvaa. Minkälaisten keskustelujen syntymisen sinä tahdot mahdollistaa?
Being part of a community & co-creation – oppimisyhteisöön kuuluminen
Viimeinen periaate kuvaa oman oppimisyhteisön tärkeyttä. Keitä ovat ne ihmiset, joiden kanssa opit uutta? Kenen kanssa toivomasi merkitykselliset keskustelut mahdollistuvat? Esimerkiksi Art of Hosting on maailmanlaajuinen yhteisö, ja kun kollegani julkaisi Instagramissa tapahtumassaan tekemiä visuaalisen ajattelun tuotoksia, japanilainen kollega, joka samaan aikaan teki visualisointeja Japanissa tapahtuvassa Art of Hostingissa, otti häneen yhteyttä. Olemme kaikki osa jotain suurempaa. Keiden seuraan hakeudut, kun haluat päivittää tietojasi ja osaamistasi? Ja toisaalta – oppimisyhteisössä ja verkostossa toimiminen on aina kaksisuuntaista. Jaa osaamista, jota sinulla on, jos siitä voi olla pienintäkään hyötyä yhteisösi muille jäsenille.
Nykyajan kompleksisissa haasteissa kukaan ei ole tarpeeksi älykäs löytääkseen vastauksia yksin. Taidokkaalla fasilitoinnilla ja tasavertaisella yhteistyöllä voimme yhdessä luoda haluamaamme tulevaisuutta ja kestää kaaosta ja epävarmuutta, kunnes siitä syntyy uusi suunta.
Näin kesän korvilla toivotankin sinulle lomaa yhdellä toivotuksella: host yourself. Lataa akkujasi ja kerää inspiraatiota, jotta voit taas syksyllä mahdollistaa parasta tulevaisuutta yhteisösi jäsenenä.
Tutustu aiheeseen lisää Art of Hosting 2019 -osallistujan työkirjan kautta.
Viite:
*Isaacs, W. (2001). Dialogi – yhdessä ajattelemisen taito.
