Kerron kirjoitukseni ydinsanoman heti tähän kärkeen: kannattaa palata toimistolle.
Olen hieman huolestuneena seurannut 100% etätyön trendiä. On hienoa, että tällaista mahdollisuutta tehdä paikasta vapaata työtä tarjotaan yhä useammin, ja se varmasti parantaa ihmisten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää entistä saumattomammin.
On kuitenkin kaksi syytä palata osittain toimistolle: se sujuvoittaa yhteisen työn tekemistä ja edistää osaltaan hyvinvointia.
Kasvokkainen vuorovaikutus helpottaa yhteiseen päämäärään tähtäämistä
Jatkuva etätyö ei välttämättä ole hyvä ratkaisu silloin, kun työtehtävät todellisuudessa edellyttävät yhteisten asioiden edistämistä ja samaan tavoitteeseen kulkemista. Yhteisten asioiden eteenpäin vienti edellyttää ainakin seuraavaa kolmea asiaa:
- Yhteisen ymmärryksen luontia, joka perustuu siihen, että meillä on riittävästi aikaa ja paikkoja keskustella siitä, miten asiat ymmärrämme.
- Ongelmanratkaisua, sillä asiat harvoin menevät etukäteissuunnitelmien mukaan, vaan niiden suuntaa ja kulkua pitää säätää tilanteen edellyttämällä tavalla.
- Uusien asioiden kehittämistä, sillä maailma on jatkuvassa muutoksessa, ja työtä pitää jatkuvasti myös kehittää sen mukaisesti.
En yritä kiistää sitä, etteikö yhteisten asioiden eteenpäin viemiselle voitaisi luoda paikkoja ja aikoja myös etänä, ja sitähän olemme tässä pari pandemiavuotta tehneet. On kuitenkin selvää, että samaan päämäärään yhdessä työtä tekevien ihmisten on hyvä olla säännönmukaisesti myös kasvokkain.
Emme pysty tekemään samanlaisia tulkintoja ihmisten tunnetiloihin pohjaavasta sanattomasta viestinnästä ruudun välityksellä. Esimerkiksi jos kollega jää yhteisen palaverin jälkeen hämmennyksen tilaan, meidän on helpompi nähdä ja aistia tämä, kun olemme fyysisesti samassa tilassa. Jos taas olemme kokoustaneet kameroiden välityksellä, emme välttämättä huomaa toisen hämmennystä laisinkaan. Kuvittelemme, että yhteinen ymmärrys syntyi tai ongelma ratkesi tai – mitä ei kuitenkaan tapahtunut.
Turvallinen ilmapiiri syntyy suhdeluottamuksen rakentamisen kautta
Ehkä kaikkein haastavin kolmesta yhteisten asioiden edistämisen alakohdasta on uusien asioiden kehittäminen täysin virtuaalisesti. Tähänkin on toki keinonsa, kuten erilaiset aivoriihitekniikat ja pienryhmätyöskentelymallit. Visualisointikanvaaseja voidaan hyödyntää tehokkaasti työskentelyssä, mutta jälleen – tarvitaan psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa voimme tuoda esille mitä mielikuvituksellisimpia ideoita, haastaa toistemme ajatuksia, kokeilla, erehtyä ja oppia yhdessä. Turvallinen ilmapiiri syntyy suhdeluottamuksen rakentamisen kautta – ja jos prosessia halutaan nopeuttaa ja ylläpitää, kannattaa tavata kasvokkain*.
Ajatukset avartuvat ja yhteisöllisyys kukoistaa kasvokkain
Olen huomannut, että oma ajatteluni helposti kuplaantuu jos en pääse tuulettamaan sitä toisten kanssa. Kaikki peilaamme ympärillä tapahtuvia asioita omien kokemustemme kautta, ja se on lopulta todella kapea ja rajoittunut kehys ympäröivään maailmaan. Toisten ajatukset ja näkökulmat tuovat uutta ajattelemisen aihetta. Kun jaamme näkemyksiä, rakennamme samalla yhteistä ymmärrystä ja vahvistamme yhteisöllisyyttä, mikä puolestaan edistää tutkitusti myös hyvinvointiamme**. Ainakin minulle tämä on todella paljon helpompaa ja luontevampaa kasvokkain, sillä se on se tapa johon olen tottunut.
Erityisesti tämän vuoden alusta olen tuntenut etäkonttorilla työyksinäisyyttä. Tarve kuulua osaksi työyhteisöä ajaa minua yhä useammin toimistolle. Jotta yhteisöllisyyden tankkaus onnistuu, toimistolla pitää olla fyysisesti läsnä myös kollegoita. Meillä on tähän olemassa käytäntö: jokainen toimistolle tuleva laittaa yhteiselle viestintäkanavalle tiedon, milloin on tulossa paikan päälle. Näin ollen voin varmistua siitä, että pääsen näkemään ja juttelemaan muiden kanssa.
On ollut hätkähdyttävääkin huomata, miten aiemmin itsestäänselvistä asioista – puheensorinan kuulemisesta, naurun helähdyksistä kahvihuoneessa, pienestä kilvoittelusta ja syvällisemmistäkin juttutuokioista – on tullut todellista arjen luksusta. Moni pieni asia ratkeaa kuin itsestään juttelun lomassa. Haluan jatkossakin tehdä etätyötä, mutta haluan myös olla toimistolla kokemassa näitä arjen tähtihetkiä, jotka osaltaan täydentävät hyvinvoinnin palettia.
*lue lisää luottamuksen rakentumisesta ja eri luottamuksen eri lajeista täältä: https://filosofianakatemia.fi/blogi/mista-luottamus-rakentuu/
** Itsemääräämisteorian mukaan autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys ovat ihmisen hyvinvoinnin perusta: https://frankmartela.fi/tag/yhteisollisyys/
