Malli, jossa yhteiskunnalliset rakenteet oikeasti tukevat elinikäistä oppimista

Oppiminen ja uudistuminen blogi

Oppiminen on muuttuvassa maailmassa osaamista tärkeämpää. Oppimisen aaltomalli tarjoaa konkreettisen ehdotuksen siitä, miten suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla globaali edelläkävijä oppimisen ja uudistumisen tukijana ja miten hyvinvointiyhteiskunta voidaan tuoda 2020-luvulle.

Elämme jännittäviä aikoja. Työn murros luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia meille luoda hyvinvointia ja menestystä, mutta se myös poistaa mahdollisuuksia, ja nämä osuvat aina kipeästi osaan kansastamme. Suomen ja suomalaisten hyvinvointi riippuu hyvin pitkälti siitä, miten onnistumme tarttumaan mahdollisuuksiin ja minimoimaan murroksen aiheuttaman tuskan.

Murros tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä se, mitä teemme että miten asioita teemme, elää koko ajan. Kukaan meistä ei tule tekemään samaa työtä samoilla työkaluilla viiden vuoden kuluttua. Toisille muutokset ovat suurempia, toisille pienempiä, mutta joka tapauksessa muutokset koskevat ihan kaikkia. Jotkut ammattinimikkeet lakkaavat kokonaan, toisiin työnkuviin tulee vain muutoksia.

Oppiminen on tässä maailmassa tullut osaamista tärkeämmäksi. Kyky päivittää osaamista on edellytys hyvälle ja täysipainoiselle elämälle yhteiskunnan jäsenenä. Monet yksilöt ja työ-organisaatiot ovat tämän jo oivaltaneet ja omaksuneet jatkuvan oppimisen elämäntavakseen. Yhteiskunnalliset rakenteemme laahaavat kuitenkin perässä.

Yhteiskunnalliset rakenteet viestivät ajattelusta, jossa ihminen ensin hankkii peruskoulutuksen, sitten kenties jatkokoulutuksen, menee töihin ja sitten eläkkeelle. Työ-uran vaihtaminen kesken elämän on massiivinen juttu, samoin kuin mahdolliset työttömyyskaudet, jotka pistävät työuran tauolle tai katkaisevat jopa kokonaan. Tällainen ”palikkamalli” on hirveän raskas inhimillisesti eikä liioin vastaa millään tavalla työelämän tarpeita.

Lauri Järvilehto ehdottaa ”palikkamallin” tilalle ”aaltomallia”, jossa oppiminen, jatkuva kouluttautuminen ja työn tekeminen luovat virtaavan jatkumon läpi ihmisen elämän. Hän huomioi mallissa myös sisäisen motivaation, jonka tiedämme olevan aivo- ja sydäntyössä äärettömän tärkeän. Aaltomalli tarjoaa konkreettisen ehdotuksen siitä, miten suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla globaali edelläkävijä oppimisen ja uudistumisen tukijana ja miten hyvinvointiyhteiskunta voidaan tuoda 2020-luvulle.

Toivon, että uusi hallitus uskaltaisi rohkeasti uudistaa yhteiskuntaamme varmistaakseen hyvinvointimme myös tulevaisuudessa. Äänestetään me eduskuntaan ihmisiä, jotka kykenevät siihen.


Lue myös

Itseohjautuvuus ja johtaminen blogi

Johtamisen sudenkuopat matkalla kohti itseohjautuvuutta

Tuukka Kostamo

Itseohjautuvuus blogi

Neljä oppia Järvenpään kaupungin kotihoidon itseohjautuvuuspilotista

Nick Ahleskog

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Tunnetyötaidot

Tunneäly tulevaisuuden työn avaintaitona

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, erotella ja säädellä sekä omia, että toisten ihmisten tunteita sekä käyttää tunnepitoista informaatiota hyödyksi sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka visioi parempia työyhteisöjä.