Työelämän jatkuva murros on asia, jota olemme kuulleet kyllästymiseen asti. Se on kuitenkin totta ja on hyvä pohtia, mitä se tarkoittaa yksilön näkökulmasta. Aivoillemme muutos tarkoittaa usein epävarmuutta, joka on meille stressitekijä. Muuttuvassa tilanteessa jokainen meistä joutuu ponnistelemaan tavanomaista enemmän, ja vaikka muutos olisi positiivinen, se kuormittaa silti. Olemme kuitenkin lajina melko muutoskyvykkäitä. Näemme tämän helposti, kun katselemme historiaa. Vaikka menisimme vain 50 vuotta taaksepäin, huomaisimme elinympäristömme muuttuneen tässä ajassa radikaalisti. Muutoskyvykkyys ei ole kuitenkaan synnynnäinen supervoima. Se on taito, jota jokainen meistä voi kehittää. Tässä muutama näkökulma oman muutoskyvykkyyden parantamiseen.
Tunnista oma luontainen reagointitapasi – Varovaisuus on myös avuksi
Meillä on taipumus ihannoida ihmisiä, jotka ryntäävät uuteen intoa puhkuen. Persoonallisuutemme vaikuttaa kuitenkin siihen, miten reagoimme muutoksiin. Siinä missä toinen hakee jatkuvasti uusia virikkeitä, toinen on luonnostaan varovaisempi.
Jos tunnistat olevasi asteikon varovaisemmassa päässä, älä syyllistä itseäsi muutosvastarinnasta. Varovaisuus on parhaimmillaan erinomaista riskienhallintaa. Sen sijaan, että ahdistuisit, käännä huolesi kysymyksiksi:
- Mitä riskejä tilanteessa on? Mihin meidän tulisi varautua?
- Mikä on muutoksen todellinen peruste ja tavoite? Ratkaiseeko muutos sen, mitä haluamme ratkoa?
- Mitä yksityiskohtia meidän on selvitettävä, jotta voimme onnistua? Millainen suunnitelma riittää ensimmäisen kokeilun toteuttamiseen?
Kun kysyt näitä kysymyksiä ääneen, autat koko työyhteisöä tekemään laadukkaampia muutoksia.
Käytä menneisyyttä resurssina, älä rajoitteena
Meillä kaikilla on mukanamme oma menneisyytemme ja kokemuksemme. Kun muutos lähestyy, mieli hakee sieltä automaattisesti vertailukohtia luodakseen toimintasuunnitelman.
Pysähdy hetkeksi ja analysoi sisäistä puhettasi:
- Onnistumiset: Muistele tilannetta, jossa selvisit vaikeasta muutoksesta. Mikä silloin auttoi? Mistä taidoistasi oli hyötyä? Miten muut tukivat sinua?
- Vanhat haavat: Joskus vastustamme nykyhetkeä, koska jokin aiempi, huonosti hoidettu muutos kummittelee taustalla. Tunnista, onko negatiivisissa tunteissa kyse tästä. “Tämä tilanne tuntuu pahalta, koska viimeksi kävi huonosti. Mutta: Onko tämä tilanne todella samanlainen? Onko kyseessä samat ihmiset, sama työpaikka jne.?”
Erottamalla menneet pettymykset nykytilanteesta annat tilaa myös positiivisille ajatuksille ja näet tilanteen mahdollisuudet.
Muutos vaatii virtaa – Huolehdi hyvinvoinnistasi
Muutoskyvykkyys kytkeytyy suoraan myös palautumiseen. Kuten totesimme, uuden oppiminen ja epävarmuuden sietäminen kuluttavat henkisiä ja kognitiivisia voimavaroja huomattavasti enemmän kuin rutiiniarki.
Jos olet jo valmiiksi äärirajoilla, pienikin muutos voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Muista siis muutostilanteessa:
- Säilytä ennakoitavuus siellä, missä voit. Pidä kiinni tutuista rutiineista työpäivän rakenteissa sekä vapaa-ajalla.
- Irrottaudu tietoisesti. Anna aivoillesi lepoa muutosajatuksista. Tee asioita, jotka ovat täysin ennakoitavia ja hallittavissa.
On myös tärkeää pitää omasta hyvinvoinnista huolta niin, että voimavaratankissa on aina runsaasti energiaa poikkeustilanteita varten.
On myös tärkeää pitää omasta hyvinvoinnista huolta niin, että voimavaratankissa on aina runsaasti energiaa poikkeustilanteita varten. Mieti, millä tavoin jokaisen päivän tai viikon saldo olisi energian näkökulmasta hieman plussalla.
Kysy itseltäsi: “Mitä muuta tästä voisi ajatella?”
Ajattelun joustavuus on muutoskyvykkyyden ydin. Kun huomaat juuttuvasi negatiiviseen skenaarioon, kokeile tätä:
- Kirjaa muistiin vallitseva ajatuksesi (esim. Tämä uusi ohjelmisto vie kaiken aikani ja tekee työstäni mahdotonta.)
- Haasta ajatus: Mitä muuta tästä voisi ajatella?
- Etsi vaihtoehtoja: Ehkä se poistaakin turhauttavan manuaalisen vaiheen. Ehkä tämä on tilaisuus päivittää omaa osaamista. Jos oman mielen sisältä on vaikea löytää näitä vaihtoehtoja, haastattele kollegoita – erityisesti niitä, jotka ovat innoissaan muutoksesta.
Tämä ei ole pakotettua positiivisuutta vaan aivojen houkuttelua pois jumiutuneista radoista.
Lopuksi: Muutoskyvykkyys ei tarkoita jatkuvaa intoilua tai sitä, että olisit aina valmis uuteen. Se on ennen kaikkea taito säilyttää toimintakyky silloinkin, kun epävarmuus turhauttaa. Se ei vaadi supersankaruutta, vaan rehellisyyttä tunnistaa omat voimavarat ja rohkeutta kysyä ne “tyhmät” kysymykset, jotka auttavat hahmottamaan uutta suuntaa. Muutoksessa ei tarvitse juosta. Riittää, kun varmistat, että omat akut kestävät ja teet muutosta omilla ehdoillasi ja itseäsi kuunnellen.
Mari (PsM) on organisaatiopsykologi ja kokenut työelämävalmentaja, on omistautunut auttamaan organisaatioita ja yksilöitä löytämään keinoja työelämän kehittämiseen.
