Jari Hakanen oli puhumassa Porvoossa järjestetyssä Leading Passion konferenssissa 19.-20.4. työn tuunaamisesta ja sen vaikutuksista työn imuun ja mielekkyyteen. Tutkijamme Frank Martela päätti ottaa selvää, mistä työn tuunaamisessa on oikein kyse.
Muuttuvassa työelämässä työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän oma-aloitteisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ylipäänsä yrittäjämäistä asennetta suhteessa omaan työuraan. Samaan aikaan luovassa asiantuntijatyössä parasta tulosta tekevät ne, jotka ovat aidosti innostuneita tekemisestään. Ja kun automaatio korvaa rutiinityöt niin yhä useampi meistä tekee nimenomaan luovaa asiantuntijatyötä. Siksi nykytyöelämässä menestyäkseen on tärkeätä löytää innostuksen kipinä, jotta saisi omat voimavaransa parhaiten valjastettua palvelemaan tekemistä.
Yksi tapa vastata näihin modernin työelämän haasteisiin on työn tuunaus eli pyrkimys tietoisesti muokata oman työnsä sisältöä. Organisaatiorakenteilla ja johtoportaalla on oma tärkeä roolinsa siinä, kuinka inspiroivaksi työntekijä työnsä kokee. Mutta hän ei ole pelkkä olosuhteiden uhri. Omaa työnkuvaa voi myös tietoisesti pyrkiä kehittämään itselleen mielekkäämmäksi. Sen sijaan, että antaisi muiden päättää mitä oma työ on, pyrkii työn tuunaaja aktiivisesti miettimään miten voisi työtään muokata sellaiseksi, että se tuntuisi itselleen innostavammalta ja merkityksellisemmältä.
Aihetta tutkinut Jari Hakanen kertoi tutkimusmaailman tuoreimmat kuulumiset Leading Passion-konferenssissa Porvoossa tiistaina 19.4. Hänen puheenvuoronsa inspiroimana päätin selvittää mistä oikein on kyse.
”Ehkä jännittävin työn tuunaamista koskeva tutkimustulos kertoo, että joskus paras tapa selättää työstressi on ottaa lisää tehtäviä.”
Hakanen kertoo esimerkiksi bussikuskista, joka päätti että hänen työnsä ei ole pelkkää ihmisten kuljettamista. Se on myös ihmisten ilahduttamista. Sen seurauksena hän panosti ihmisten tervehtimiseen ja muihin pieniin eleisiin, jotka rikastuttivat paitsi matkustajien mutta myös hänen omaa työpäiväänsä. Työn tuunaus-käsitteen kehittänyt Amy Wrzesniewski vuorostaan kertoi sairaalasiivoojasta, joka näki että hänen työnsä ei ole pelkkää lattioiden lakaisemista. Se on ihmisten parantumisen tukemista hygieniaa ja hyvää mieltä ylläpitämällä. Molemmissa tapauksissa ihminen siis itsenäisesti uudelleenmääritteli oman työnsä sisältöä sellaiseksi, että se tuntui itsestä merkityksellisemmältä.
Kuulin itse vuorostaan suomalaisesta sähköasentajasta, joka määritteli työnsä ’valontuomiseksi’. Hän toi valoa ihmisten elämään sekä antamalla heille sähköt että pääsemällä kohtaamaan heidät kotonaan. Sosiaalisena kaverina hänestä oli upeata, että työnsä kautta hän pääsi kohtaamaan jatkuvasti uusia ihmisiä heidän omassa kodissaan. Mies oli selvästi sisäistänyt, että sähköasentajan työn ei tarvitse olla vain sähköjen asentamista.
Työtään voi muokata ainakin kolmella eri tasolla:
-
Työtehtävien tuunaus. Ensinnäkin voit lähteä muokkaamaan työsi sisältöjä tai työtapojasi. Mitkä tekemiset ovat kaikista inspiroivimpia työssäsi? Miten voisit sisällyttää enemmän niitä työpäivääsi? Riko rutiinejasi, etsi uusia tekemisen tapoja tai erilaisia työympäristöjä. Listaa vaikka ensin kaikki nykyiset työtehtäväsi. Merkitse sitten + tai – jokaisen eteen. Katso listaasi ja mieti mitä voit tehdä, jotta pääsisit enemmän tekemään niitä kiinnostavimpia juttuja.
-
Työsuhteiden tuunaus. Toiseksi voit pyrkiä muokkaamaan sitä ketä kohtaat työpäivän aikana ja miten heidät kohtaat. Jotkut kohtaamiset ovat energisoivia, toiset imevät kaiken energian.
-
Työasenteiden tuunaus. Kolmanneksi voit muokata sitä mistä näkökulmasta omaa työtäsi katsot. Työ ei ole ainoastaan sitä mitä teet, vaan miten suhtaudut siihen mitä teet. Pohdi siis mitä työstäsi tällä hetkellä ajattelet ja mistä näkökulmasta sitä katsot. Ja mistä muista näkökulmista sitä voisi katsoa. Onko joissakin asenteissasi kehittämisen varaa? Muistuta itseäsi miksi tähän työhön lähdit ja mitä hyviä asioita työsi palvelee.
Tutkimus on viime vuosina osoittanut työn tuunaamisen monet hyödyt. Se auttaa ihmistä löytämään sopivia haasteita työhönsä ja vahvistaa niitä resursseja joita näiden haasteiden taklaaminen vaatii. Työn tuunaaminen lisää myös luovuutta, parantaa tekemisen tulosta ja työssä koettua merkityksellisyyttä. Ja erityisesti se vahvistaa työn imua eli innostusta ja sitoutumista omaan työhön. Työn imun eli tekemisen innostuksen tiedämme vuorostaan olevan paitsi itsessään palkitsevaa ja hyvinvointia vahvistavaa, myös yhä tärkeämpi resurssi nykypäivän työelämässä pärjäämisessä.
Ehkä jännittävin työn tuunaamista koskeva tutkimustulos kertoo, että joskus paras tapa selättää työstressi on ottaa lisää tehtäviä. Stressi ei nimittäin aina ole seurausta työn määrästä itsessään, vaan esimerkiksi autonomian puutteesta tai ristiriidoissa työnjaossa. Sekä hollantilaisia poliiseja koskevassa tutkimuksessa että Hakasen suomalaisia hammaslääkäreitä tarkastelevassa tutkimuksessa uusia tehtäviä ottaneet uupuivat vähemmän. Mutta vain silloin, kun työntekijä ottaa näitä uusia tehtäviä vapaaehtoisesti ja ne ovat jotakin mitä hän haluaa tehdä.
Ota siis oma työsi haltuun. Älä anna muiden päättää mitä työstäsi ajattelet tai miten ja kenen kanssa sitä teet. Työn tuunaaminen ei tietenkään ole taikalääke, jolla voisi parantaa kaikki työntekoon liittyvät ongelmat. Mutta ottamalla aktiivisen ja tietoisen asenteen oman työsi kehittämisen suhteen teet sen mikä on vallassasi sen eteen, että pääset tekemään itsellesi mielekästä työtä ja että myös menestyt siinä mitä teet.
Frank Martela (FT) on Filosofian Akatemian tutkija–valmentaja ja rohkea keskustelija, joka tutkii myötätuntoa ja hyvää elämää. Kun moni etsii työkavereiden hyväksyntää, rahaa tai muita ulkoisia palkkioita, Frank valmentaa ihmisiä tunnistamaan sisäisen motivaationsa, toteuttamaan itseään paremmin ja elämään hyvää elämää.
