”Vapaus ei nyt vain sovi kaikille” – itseohjautuvuuteen kohdistettu kritiikki tekee näkyväksi työelämän valtarakenteet

Yhteiskunnassa odotamme, että muut ihmiset ovat kykeneviä käyttämään järkeään ja toimimaan itsenäisesti. Miksi oletus muuttuu, kun siirrymme työn kontekstiin? Itseohjautuvuuden asiantuntija ja oikeudenmukaisemman työelämän puolestapuhuja Reima Launonen ravistelee käsitystämme itseohjautuvuuden haasteista.

Itseohjautuvuudella on monia ulottuvuuksia, mutta työntekijätasolla sillä tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, että yksilö pystyy toimimaan itsenäisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen tarvetta. Lisäksi itseohjautuvuuteen liittyy päämäärän tiedostaminen ja sen tavoitteleminen itsenäisesti, eli tiivistäen itseohjautuvuus edellyttää kykyä johtaa itse itseään.* 

Tämä ei ole kohtuuton vaatimus ihmiselle, mutta tänä päivänä saattaa silti törmätä näkemyksiin, jotka vastustavat itseohjautuvuutta työelämässä. Sanotaan, että työntekijät eivät ole kykeneviä tai halukkaita johtamaan omaa toimintaansa, tai ”vapaus ei nyt vain sovi kaikille”. Itseohjautuvuus saatetaan nähdä myös riskinä ja vaaratekijänä.

Yhteiskunnassa odotamme, että muut ihmiset ovat kykeneviä käyttämään järkeään ja toimimaan itsenäisesti. Miksi tämän oletuksen pitäisi muuttua, kun siirrymme työn kontekstiin?

Haluaisin pyytää ihmisiltä johdonmukaisuutta ajatteluunsa: itse asiassa demokraattisissa yhteiskunnissa jokaiselta kansalaiselta edellytetään huomattavaa määrää itseohjautuvuutta. Jos olet siis huolestunut siitä, mitä kamalaa itseohjautuvuuden vahvistuminen työelämässä voisi saada aikaan, niin sinun kannattaisi olla huolissasi myös seuraavista mahdollisuuksista, joita nykyinen yhteiskuntamme tarjoaa aikuisille ihmisille:

  • Mahdollisuus saada lainaa pankista
    Sama ihminen, jolle ei voida uskoa firman luottokorttia käyttöön, jotta hän voisi tehdä omaan työhönsä liittyviä hankintoja, voi saada satoja tuhansia euroja lainaa asunnon ostoon. Vaikka tätä systeemiä kontrolloidaan pankkien ja valtion toimesta, niin eikö silti ole epäilyttävää, että kyseiselle henkilölle voidaan vastuuttaa näin suurta rahaliikennettä yksityiselämässään?
  • Oikeus äänestää vaaleissa
    Ihminen, jolla ei ole kykyä kehittää oman työnsä sisältöä, saa äänestää vaaleissa, joiden tuloksien perusteella yhteiskuntaa johdetaan. Miten tämä henkilö voisi pystyä äänestämään vaaleissa, kun yhteiskunta on tuhat kertaa monimutkaisempi systeemi kuin mikään yritys? Eikö olisi johdonmukaisempaa luopua demokratiasta ja antaa vain osaavampien päättää?
  • Mahdollisuus saada ajokortti ja ajaa autoa
    Kuinka saatamme päästää ihmisen, joka ei voi esimerkiksi vastata omien työvuorojensa suunnittelusta, auton rattiin? Tekemään itsenäisiä päätöksiä välineessä, jolla ihmisen vahingoittaminen on varsin helppoa. Liikenteessä, jos missään, on pystyttävä toimimaan itsenäisesti. Lisäksi se vaatii kykyä yhteistoimintaan, joka perustuu toisten huomioon ottamiseen. Eikö olisi turvallisempaa, jos ainoastaan esimiehiä ja asiantuntijoita olisi autojen ratissa?
  • Mahdollisuus saada jälkeläisiä
    Kuinka ihminen, joka ei voi toimia itsensä tai tiimin johtajana, voisi mitenkään olla kyvykäs kasvattamaan jälkeläisiä? Eikö kukaan ajattele lapsia? Parempi olisi vain antaa kyvykkäiden ja rikkaiden lisääntyä. Tuskin on olemassa suurempaa riskiä tässä maailmassa kuin tyhmät ihmiset, jotka vaarantavat koko muun yhteiskunnan ja ärsyttävät älykkäämpiään typerillä näkökulmillaan. He ovat lähinnä tiellä ja taakkana. Eikö olisi vain mahdollista estää heitä saamasta jälkeläisiä?

Jos mielestäsi ehdotukseni kuulostavat vääriltä ja jopa vaarallisilta, niin olet oikeassa, sitä ne ovat. Halusin tällä kärjistyksellä tuoda esille sen, miten suuri ristiriita vallitsee siinä, miten näemme ihmisen kyvykkyyden ja motivaation työssä ja vapaa-ajalla. Yhteiskunnassa odotamme, että muut ihmiset ovat kykeneviä käyttämään järkeään ja toimimaan itsenäisesti. Miksi tämän oletuksen pitäisi muuttua, kun siirrymme työn kontekstiin?

Koska näyttää siltä, että omalla vapaa-ajallaan aktiivisesti toimivat ihmiset usein muuttuvat työssä passiivisiksi vastaanottajiksi, niin voimme olettaa, että työelämässämme on tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisiin negatiivisesti. Juuri näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan itseohjautuvuuden avulla: annetaan jokaiselle tekijälle todellinen mahdollisuus ja valta vaikuttaa omaan toimintaansa, jolloin hänen on myös järkevää ottaa vastuuta omasta työstään.

On paskapuhetta väittää, että itseohjautuvuuden toteutuminen on mahdotonta, koska suurin osa ihmisistä olisi kyvyttömiä tai haluttomia siihen.

On paskapuhetta väittää, että itseohjautuvuuden toteutuminen on mahdotonta, koska suurin osa ihmisistä olisi kyvyttömiä tai haluttomia siihen. Mielestäni itseohjautuvuuden haasteellisuus vaikuttaa vahvemmin olevan siinä, että se murskaa vanhoja valtarakenteita ja muuttaa työelämää radikaalisti uuteen suuntaan. Jos ei ole tahtoa uudistaa työelämää niin rajulla tavalla kuin itseohjautuvuus edellyttää, niin vaatimus itseohjautuvuuden lisäämisestä saattaa näyttää isolta uhalta. On hyvä huomata, että samat kritiikit, joita itseohjautuvuuteen kohdistetaan, on aikoinaan myös kohdistettu demokratian lisäämistä kohtaan: “ihmiset eivät ole tarpeeksi kyvykkäitä siihen, eivät he halua päättää näistä asioista, on kaikille parempi, jos äänioikeus on rajattu tietyille ryhmille”.

Demokratiaa vaadittiin, koska se mahdollisti paremman yhteiskunnan ihmisille. Itseohjautuvuuden vahvistuminen tekee saman asian työelämälle.

Kirjoitus liittyy teemoihin, joita Reima käsittelee uudessa 16.3. ilmestyvässä kirjassaan “Taistelu työstä – kohti inhimillistä työelämää” (Tammi). Myös Filosofian Akatemian uusi podcast käynnistyy kirjan teemoihin pureutuvalla ja Reiman isännöimallä tuotantokaudella “Inhimillisemmän työelämän puolesta”. Ensimmäinen jakso julkaistaan maanantaina 8.3.

Viitteet:

*Itseohjautuvuuden määritelmä on peräisin Tuukka Kostamon artikkelista “Pelkkä uusi hype? Itseohjautuvuus ja johtamisajattelun historia” (s.80) kirjassa Itseohjautuvuus – miten organisoitua tulevaisuudessa? (Martela & Jarenko 2017: Talent Pro).


Lue myös

Inhimillisemmän työelämän puolesta

Reima Launonen

Laastariratkaisuista jatkuvaan kehittämiseen – organisaation toiminnan kehittäminen vie aikaa, mutta panostus kannattaa

Sami Paju

Etäjohtamisen valmennus esihenkilöille

Valmennuksessa käsittelemme etätyöaikana huomiota vaativia johtamisen teemoja ja opimme muokkaamaan ja soveltamaan lähijohtamista uudessa tilanteessa.

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.