Vuoden viimeisessä blogikirjoituksessa katsotaan kohti seuraavaa vuotta. Frank Martela kehoittaa aloittamaan uuden vuoden panostamalla niihin päämääriin, jotka pahoinvoinnin sijasta tuottavat hyvinvointia.
Mökki, muistikirja ja aikaa ajatella. Parina vuodenvaihteena opiskelujen loppuvaiheessa pidimme pienen porukan suunnanottoretriittejä. Vetäydyimme jonkun mökille ja erilaisten harjoitusten kautta kävimme läpi kulunutta vuotta ja asetimme tavoitteita alkavalle vuodelle. Tuossa murrosvaiheessa kun itse olin siirtymässä opiskelusta työelämään koin niiden antaneen itselleni tuntuvaa selkeyttä omiin päämääriini elämässä.
Säännöllinen pysähtyminen on olennaista jos haluaa onnistua elämään oman näköistä elämää. Arjen tulipaloja sammutellessa iso kuva usein peittyy tekemisen savuun. Vuoden vaihde ja siihen liittyvät lomat tarjoavat luontevan kohdan omien elämäntavoitteiden kirkastamiselle ja suunnan tarkistamiselle.
Erityisen tärkeätä on tarkistaa minkälaisten päämäärien varaan elämäänsä rakentaa. Professori Chris Niemiec, joka oli kanssani samaan aikaan Rochesterin yliopistolla, pyysi collegen päättäviä yhdysvaltalaisnuorukaisia arvioimaan mitkä päämäärät heidän elämässään ovat tärkeitä. Osa korosti enemmän rahan ja maineen kaltaisia ulkoisia päämääriä, osa hyvien ihmissuhteiden, henkilökohtaisen kasvun ja hyväntekemisen kaltaisia sisäisiä päämääriä.
Hyvinvoinnin kannalta kaikki päämäärät eivät olleet samanarvoisia: Ihmissuhteisiin, toisten auttamiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun panostaneiden hyvinvointi oli parantunut.
Vuotta myöhemmin Niemiec otti samoihin tyyppeihin uudelleen yhteyttä ja pyysi arvioimaan miltä nyt tuntuu: Ovatko he saavuttaneet päämääriään ja minkälainen on heidän hyvinvointinsa?
Kävi ilmi, että ihmiset olivat keskimäärin saavuttaneet enemmän niitä päämääriä, joita he pitivät arvokkaina. Eli sitä saa mitä tilaa: Mainetta havittelevat löysivät mainetta, rahaa tavoitelleet tunsivat saaneensa enemmän rahaa kuin muut. Ja ihmissuhteisiin panostaneet tunsivat ihmissuhteidensa syventyneen.
Kannattaa siis varoa mitä toivoo, koska toive voi vaikka toteutua.
Mutta hyvinvoinnin kannalta kaikki päämäärät eivät olleet samanarvoisia: Ihmissuhteisiin, toisten auttamiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun panostaneiden hyvinvointi oli parantunut ja esimerkiksi ahdistus vähentynyt, kun he näitä päämääriään olivat vuoden mittaan saavuttaneet.
Entäpä rahaan, maineeseen ja ulkonäköön keskittyneet? Kävi ilmi, että vaikka he olivat edistyneet näiden päämääriensä suhteen, heidän hyvinvointinsa ei ollut lisääntynyt tippaakaan. He olivat tasan yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin vuotta aiemmin, kun rahaa ja mainetta oli vähemmän. Mikä pahinta, he itse asiassa voivat entistä huonommin. Itselleen tärkeiden päämäärien saavuttamisesta huolimatta he olivat ahdistuneempia ja heillä oli enemmän päänsäryn kaltaista fyysistä oireilua.
Eli kun lomalla pysähdyt miettimään elämäsi päämääriä tulevalle vuodelle, älä mieti pelkästään mitä nämä päämäärät tarkalleen ottaen ovat. Mieti myös miksi niitä tavoittelet. Tavoitteletko ylennystä työssäsi pelkät dollarinkuvat silmissä? Vai koetko sen enemmän henkilökohtaisena kehitysprojektina? Entä tekemäsi valinnat kuluneena vuotena: Oletko yksi heistä jotka juhlapuheissa muistavat ylistää perheen merkitystä, mutta käytännön kalenterimerkintöjä tehdessä työasiat jyräävät aina perheen yhteisen ajan?
Tee siis itsellesi palvelus: 1) Ota itsellesi aikaa pohtia tulevan vuoden päämääriä. 2) Pidä huolta että päämääräsi ovat sisäisesti motivoivia eli mahdollistavat sinulle itsesi toteuttamisen, oppimisen ja kehittymisen, syvenevät ihmissuhteet sekä mahdollisuuden tehdä jotakin hyvää muille ihmisille.
Frank Martela (FT) on Filosofian Akatemian tutkija–valmentaja ja rohkea keskustelija, joka tutkii myötätuntoa ja hyvää elämää. Kun moni etsii työkavereiden hyväksyntää, rahaa tai muita ulkoisia palkkioita, Frank valmentaa ihmisiä tunnistamaan sisäisen motivaationsa, toteuttamaan itseään paremmin ja elämään hyvää elämää.
