Keskinäinen luottamus on suomalaisen yhteiskunnan avainvahvuus. Valmentajamme Reima Launonen käsittelee kahden blogitekstin sarjan ensimmäisessä osassa hyvinvointivaltiota taloudellisen toimeliaisuuden turvaajana. Myöhemmin ilmestyvässä toisessa blogitekstissä Reima kertoo, miten hyvinvointivaltion oppeja voidaan tuoda työelämään.
Me suomalaiset olemme kehittäneet yhteiskuntamallin, joka on osoittautunut suureksi menestykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä törmään säännöllisesti ihmisiin, jotka kertovat ihailevansa pohjoismaista yhteiskuntamallia: sen demokraattisuutta, toimivuutta ja tasa-arvoa. Jos ajatellaan, mitä annettavaa Suomella voisi olla muulle maailmalle, niin sanoisin, että hyvinvointivaltiomme on suurin saavutuksemme.
Onneksi tämä näkökulma on noussut esille myös kansainvälisessä mediassa. Anu Partanen on nostanut teoksessaan Pohjoinen teoria kaikesta (The Nordic Theory of Everything) (2016) esiin, että itse asiassa pohjoismainen malli turvaa amerikkalaiseen unelmaan liittyvän vapauden ja valinnan mahdollisuuden paremmin kuin amerikkalaisten itsensä suosima politiikka. On siis jopa vähän outoa, että emme suomalaisessa työelämässä nosta vahvemmin esille yhteiskuntamme menestystekijöitä – etenkin, jos voisimme niihin liittyvien oppien avulla luoda myös parempaa työelämää.
Tasa-arvoisesta yhteiskunnallisesta rakenteesta on ollut Suomelle merkittävää hyötyä, mikä olisi syytä nostaa esiin, kun juhlimme 100-vuotiasta kansakuntaamme
Hyvinvointivaltiota on viime vuosikymmenien aikana myös kritisoitu paljon; huonosti toimivaksi, kankeaksi ja turhan kalliiksi. Tarkastellessamme asiaa historiallisesta perspektiivistä voimme huomata, että kyseessä on hyvin uusi yhteiskunnallinen järjestely, joka on ensimmäistä kertaa mahdollistanut sen, että liki kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen mielekkäällä tavalla. Mielestäni hyvinvointivaltio on fiksu investointi, joka maksaa siihen laitetut rahat takaisin. Tasa-arvoisesta yhteiskunnallisesta rakenteesta on ollut Suomelle merkittävää hyötyä, mikä olisi syytä nostaa esiin, kun juhlimme 100-vuotiasta kansakuntaamme.
Suomalaisen yhteiskunnan avainvahvuus on keskinäinen luottamus. Antti Kouvon väitöskirjassaan tekemä vertaileva tutkimus korostaa luottamuksen kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot reiluina ja oikeudenmukaisina. Kouvo linjaa, että Pohjoismaissa harjoitettu hyvinvointipolitiikka ja palvelut selittävät kansalaisten korkeaa yleistä luottamusta, joka säteilee myös yksilötasolle. Hyvinvointivaltiossa ihmiset siis uskovat, että muut ihmiset toivovat heille hyvää. Tällainen ympäristö ruokkii uskoa siihen, että kannattaa toimia yhteisten tavoitteiden eteen, koska se edistää myös jokaisen yksilön omaa etua.
Ilman kansalaisten luottamusta yhteiskunnallinen ja taloudellinen uudistaminen kestävällä pohjalla ei ole mahdollista, koska tällöin ihmiset eivät aidosti sitoudu muutoksiin pelätessään mahdollisen hyödyn valuvan heiltä pois. Siksi demokraattiset yhteiskunnat luovat kestävämmän pohjan uudistumiselle. On tärkeää kehittää hyvinvointivaltiomalliamme vastamaan paremmin maailmassa tapahtuvia muutoksia, mutta se ei saa tapahtua tuhoamalla niitä seikkoja, jotka juuri tekivät mallistamme menestyksen: pyrkimys tasa-arvoon, ihmisiin luottaminen ja yhteisen edun etsiminen ovat mahdollistaneet suomalaisen yhteiskunnan menestyksen.
Luottamusta ylläpitävät instituutiot ja politiikka ovatkin menestyksen avain valtioille. Daren Acemoglu ja James Robinson ovat avanneet kirjassaan Why Nations Fail (2012), kuinka toimivat yhteiskunnalliset instituutiot sekä aitoja tasa-arvoisia mahdollisuuksia ihmisille tuottava politiikka mahdollistavat taloudellisen vaurastumisen. Nämä tekijät selittävät myös sen, miksi tietyistä yhteiskunnista on tullut vauraita, kun taas toiset joutuvat kärsimään köyhyydestä, huonosta hallinnosta ja riistosta. Kestävän talouden ja kansalaisten välisen luottamuksen ehtona on fiksu politiikka. Yhteiskunnan instituutioilla on valtava merkitys olosuhteille, joissa elämme ja toimimme – sen vuoksi hyvinvointivaltion kehittäminen on ollut myös työelämän kehittämistä.
Hyvinvointivaltion oppeja voidaan tuoda työelämään hyvän kehä -ajattelun kautta. Seuraavassa tekstissäni kerron, mitä hyvän kehällä tarkoitetaan ja kuinka sitä voidaan lähteä rakentamaan myös työelämässä.
