Ihmisen elämä on kertymä aikaa. Tunnit, päivät ja vuodet ovat osa elämää itseään. Kun käymme töissä, annamme osan elämästämme jollekin ulkoiselle.
Lean-ajattelun taustalla olevassa Toyotan tuotantojärjestelmässä (Toyota Production System, TPS) korostetaan kahta periaatetta: jatkuvaa parantamista ja ihmisten sekä ihmisyyden kunnioittamista. Mitä työntekijöiden kunnioittamiseen tulee, Eiji Toyoda on sanonut, että “palkkaamalla työntekijöitä yritys ostaa tärkeän osan heidän elämästään. Ja mikäli yritys ei käytä tätä aikaa hyvin, on se vastuussa ihmisten elämän haaskaamisesta.” (1)
Mitä jos tehokkuuden sijaa puhuttaisiin merkityksellisyydestä?
Ulkoapäin voisi näyttää siltä, että Toyotalla pyritään tehokkuuteen. Akio Toyoda on kuitenkin sanonut, että parempi lähestymistapa on ajatella sen kautta, miten ihmisten työtä voitaisiin tehdä helpommaksi. Hän jatkaa, että “vuorokauteen mahtuu 24 tuntia. Ei yhtään enempää eikä vähempää. Ja merkittävä osa tästä ajasta käytetään työntekoon sen sijasta, että oltaisiin perheen tai omaehtoisten kiinnostuksen kohteiden parissa. Ottaen tämän huomioon, esihenkilöiden on luotava edellytykset sille, että jokaisen työ olisi niin merkityksellistä kuin mahdollista. Toisin sanoen, lisäämällä arvoa tuottavan työn osuutta ja vähentämällä hukkaan heitettyä työtä ja tarpeetonta odottelua.” (2)
Oletko miettinyt kokouksissa istuessasi, että mitä arvoa tai merkityksellisyyttä niistä syntyy ja kenelle? Jos et osaa vastata tähän, mitä se kertoo kyseisen kokouksen tarpeellisuudesta?
Millaisia työpaikkoja meillä olisi, jos niiden keskustelukulttuuriin kuuluisi sellaiset asiat kuten inhimillisyys, ihmisyys ja merkityksellisyys? Jos jokaista prosessia, kohtaamista, kokousta, mittaria, tavoitetta, tuotetta ja palvelua katsottaisiin näiden linssien lävitse? Oletko miettinyt kokouksissa istuessasi, että mitä arvoa tai merkityksellisyyttä niistä syntyy ja kenelle? Jos et osaa vastata tähän, mitä se kertoo kyseisen kokouksen tarpeellisuudesta? Haaskattiinko siinä elämää?
Entinen esimieheni sanoi aikoinaan, että voidaan tutkitustikin todistaa, että katsekontakti, hymy ja halaaminen ennen kokouksen alkua antavat osallistujille energiaa ja parantavat kokouksen ilmapiiriä. Silti missään virallisessa prosessissa ei lue, että ennen tärkeää kokousta tulisi esimerkiksi halata.
Ihmisyyden kunnioittaminen ei ole pelkästään yrityksen sisäinen asia. Se ulottuu myös asiakkaisiin, toimittajiin, yhteistyökumppaneihin, ympäröivään yhteiskuntaan ja lopulta koko ihmiskuntaan.
Esa Saarisen sanoin, tämäkin on yksi mahdollinen tapa ajatella. Mitä siitä voisi seurata, jos pyrkisimme kukin ajattelemaan työtämme vähän enemmän tästä näkökulmasta?
Lähteet:
1: https://bobemiliani.com/two-lean-journeys/
2: https://toyotatimes.jp/en/insidetoyota/091.html
