Kun kollega tölväisee, kenen vastuu on puuttua?

Mitä tehdä, jos kollegan ikävä kommentti tyrehdyttää keskustelun sisäisissä viestintäkanavissa? Tässä blogitekstissä useamman vuoden esihenkilötyötä tehnyt operatiivinen johtajamme Maija Tiitinen pohtii, kenen vastuulla on huolehtia, että yhteisön vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri pysyy asiallisena ja kannustavana.

Kuuntele audio

Kuvitellaan seuraava tilanne: Työpaikan Slackissa käydään keskustelua mahdollisesta uudesta tuotteesta. Yhtäkkiä yksi keskusteluun osallistuja kommentoi ideoita hyvin sarkastiseen sävyyn, mistä on luettavissa muiden ammattitaidon arvostelua. Keskustelu jäätyy hetkeksi. 

Mitä pitäisi tehdä? Kenen vastuulla on sanoa, että tällainen keskustelun sävy ei ole ok? Jos joku vielä silminnähden loukkaantuu tilanteesta (mikä Slackissa on lähes mahdotonta havaita), asiaa ei missään nimessä pitäisi jättää käsittelemättä. 

Tällaisia tilanteita tulee eteen aina silloin tällöin, ja muistamme kaikki näitä varmasti myös ajalta, jolloin keskusteluja pystyi käymään myös kasvotusten. Meillä on kuitenkin tapana tulkita kirjoitettua tekstiä negatiivisemmin kuin puhuttua, ja siksi kirjalliseen viestintään pitäisi kiinnittää erityisen paljon huomiota. Erilaisissa viestipalveluissa käydyissä keskusteluissa on myös se lisähaaste, että ne jäävät talteen pitkäksi aikaa ja tilanne jää kaikille näkyväksi. Tällöin jälkihoidon merkitys korostuu entisestään.  

Kenen vastuulla on puuttua huonoon vuorovaikutukseen?

Parasta olisi tietenkin puuttua tilanteeseen heti, kun huonoa kommunikaatiota tapahtuu. Tällöin olisi hyvä nostaa esille, miksi kyseinen kommentti ei ollut asiallinen ja muistuttaa, millaista vuorovaikutusta meidän organisaatiossa vaalitaan. Toki tämä edellyttää sitä, että on yhdessä puhuttu ja sovittu, millaista vuorovaikutusta organisaatiossa vaalitaan. Asiaa voi lähestyä myös kertomalla, mitä tunteita se minussa herätti. Monesti sanoja ei ole edes tarkoittanut mitään pahaa, on vain ilmaissut itsensä huonosti ja hän saa heti tilaisuuden korjata tilanteen. Mukana olevat näkevät, että täällä puututaan asiattomaan keskustelun sävyyn ja oppivat luottamaan siihen, että siihen puututaan myös jatkossa.

Jos tilanne jää kokonaan käsittelemättä, annetaan organisaatiossa hiljainen hyväksyntä huonolle vuorovaikutukselle.

Mielestäni kissan voi nostaa pöydälle kuka tahansa. Huonoin vaihtoehto on, että kukaan ei tee mitään. Voi olla, että moni miettii, että “olipas asiaton kommentti”, mutta ei kuitenkaan koe voivansa ta haluavansa puuttua siihen. On helppo ajatella, että “joku muu varmaan hoitaa” tai että, “tämä ei kuulu minulle”. Jos tilanne jää kokonaan käsittelemättä, annetaan organisaatiossa hiljainen hyväksyntä huonolle vuorovaikutukselle. Tämä taas pikkuhiljaa rapauttaa keskustelukulttuuria. Toki jos ylilyönti on iso tai teko vaikuttaa tahalliselta, voi olla hyvä ottaa keskusteluun mukaan myös esihenkilö tai vaikkapa HR:n edustaja.

Puuttuminen voi olla hankalaa ja se vaatii rohkeutta. Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä todennäköisesti moni muu ajattelee samalla tavalla ja tölväisijäkään ei ole tarkoittanut mitään pahaa, muotoillut vain asiansa huonosti. Voit kokeilla esimerkiksi soittaa ja jutella suoraan tölväisijän kanssa (muista tällöin jälkihoito, että muutkin saavat tiedon tästä) tai nostaa asian esille suoraan viestiketjussa. Kokeile sitä, mikä tuntuu itsestäsi tilanteessa parhaalta. Pahin vaihtoehto on jättää puuttumatta, sillä silloin vuorovaikutus ei voi kehittyä paremmaksi. 

Hyvän vuorovaikutuksen edut

On tärkeää, että organisaatiossa pidetään yllä hyvää keskustelukulttuuria. Koska jos asioista ei uskalleta keskustella, niin yhteistyö loppuu, luottamus kärsii, uudet ideat jäävät hyödyntämättä ja ilmapiiri kärsii. Työn tekeminen ja asioiden aikaansaaminen muuttuu siis huomattavasti vaikeammaksi. 

Hyvää keskustelua edistää paljon jo se, että jokainen miettii, miten asiansa ilmaisee eli vältetään niitä ikäviä heittoja jo etukäteen. Tämän lisäksi kannetaan jokainen vastuu siitä, että nostetaan esille ne kerrat, kun (myöskään oma) kommunikaatio ei ole mennyt ihan putkeen. Olen itsekin mokaillut monesti ja päästänyt suustani sammakoita. Tilanteiden purusta voi saada myös hyvät naurut, jos itse tajuaa päästäneensä sammakon ja korjaa tilanteen heti.

Hyvästä keskustelukulttuurista hyödyttäisiin myös työpaikkojen ulkopuolella: kotona, ystävien kanssa, harrastuksissa ja toki koko yhteiskunnassa. Koska kirjallinen viestintä on vaativampaa kuin suullinen, kannustan jokaista lämpimästi tarttumaan puhelimeen ja soittamaan – puhumalla asiat selkeytyvät yleensä nopeammin!


Lue myös

Ihmisyys ja kunnioitus – haaskataanko huonoissa kokouksissa elämää?

Kehitystoiminnan ja organisoitumisen asiantuntija Sami Paju kirjoittaa blogissaan, miten Lean-ajattelu liittyy työn merkityksellisyyteen ja ihmisyyden kunnioittamiseen.

Poikkeusajasta työn uuteen arkeen – 3 vinkkiä organisaatioille kulttuurin muotoiluun

Niina Hinkkanen

Hybridijohtamisen valmennus esihenkilöille

Valmennuksessa käsittelemme hybridityössä huomiota vaativia johtamisen teemoja ja opimme muokkaamaan ja soveltamaan esihenkilötyötä uudessa tilanteessa.

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.