Johtaja, varo minkälaista selitystä pyydät!

Työelämässä riittää haasteita ja haastavissa tilanteissa usein kaivataan tieteellistä selitystä. Tässä kirjoituksessa valmentaja ja tutkija Peter Kenttä kertoo mitä eroa on tieteellisellä avaavalla selityksellä ja tieteellisellä pois selityksellä. Kummallakin on paikkansa, mutta väärä selitys väärään paikkaan voi tuottaa enemmän tuhoa kuin tulosta. 

Valmentajilta, konsulteilta ja muilta asiantuntijoilta tyypillisesti pyydetään tieteellisten teorioiden, ns. selitysten (explanation) hallintaa. Esimerkiksi johtajuus-valmennuksessa yleensä kerrotaan yleisiä selityksiä ja tarinoita sekä tapauksia, jotka tukevat selityksen tulkintaa ja käytännön merkitystä. Toisaalta on varsin epätyypillistä, että asiakas tai jopa valmentaja olisi miettinyt, mitä hän odottaa tieteelliseltä selitykseltä, mikä esimerkiksi erottaa arvoa tuottavan selityksen arvoa tuhoavasta?  

Tässä avaan, miten tieteellinen selitys tuottaa arvoa sekä milloin selitys on hyvä tai huono. Ehkä hieman yllättäen esimerkiksi monen tieteentekijän argumentti, että “tiede ja viimeaikaiset löydökset tukevat tätä selitystä”, ei asiakkaan näkökulmasta kerro vielä juuri mitään selityksen arvosta. Johtajan kannalta arvokas tieteellinen selitys joko selittää tilanteen auki tai selittää sen pois.

Tieteellinen selitys on uudelleen kuvaus

Tieteellinen selitys on uudelleen kuvaus (redescription) jostakin konkreettisesta tilanteesta. Uudelleen kuvauksessa ainutlaatuinen tilanne on typistetty ja näin ollen puhdistettu epäolennaisista tekijöistä. Hyvä esimerkki on Newtonin tippuva omena. Newtonin selitys kertoo, että kappaleen koko, väri, muoto, korkeus, paikka tai vaikkapa ajankohta eivät ole olennaisia tekijöitä tilanteen tulkinnassa, ainoastaan kiihtyvyydellä ja kappaleen massalla on väliä. Newtonin selitys siis selittää tilanteen auki. Se selittää sen auki sillä tavalla, että osaamme toimia ja ajatella järkevästi ja paremmin tuloksin vastaavien tilanteiden kanssa.

Newtonin typistetty selitys ei tietenkään sovi kaikkiin tilanteisiin, kuten tippuvaan lehteen, laskuvarjohyppyyn ja muihin tapauksiin, joissa esimerkiksi ilmanvastuksella on väliä. Kaikilla uudelleen kuvauksilla ja näin ollen tieteellisillä selityksillä on rajansa. Tästä syystä on yleisesti ottaen varsin hyvä asia, että on useita teoreettisia selityksiä mihin nojata, koska niiden avulla voidaan avata useampia hieman toisistaan poikkeavia tilanteita. Maailma ja ihminen ovat liian monimutkaisia avattavaksi vain yhdellä kaiken kattavalla selityksellä.

Viimeisen sadan vuoden aikana on noussut esille uudenlainen ja varsin hyödyllinen selityksen muoto, sellainen joka selittää tilanteen pois (dissolve). Kun jokin yksittäinen tilanne on lähtökohtaisesti ymmärretty tietyllä tavalla, tilanteen pois selittäminen auttaa hahmottamaan, että tilanteen ymmärtäminen oli muotoiltu väärien olettamusta ja yhteyksien päälle. Tämä avaa tilanteen uuteen tarkasteluun ja auttaa löytämään uudenlaisen mielen- ja kielikuvaston uudelleen kuvaukselle eli yhteiselle oppimiselle ja ongelman ratkaisemiselle. Pois selittäminen ei siis vielä selitä tilannetta auki, mutta se avaa ovet paremmalle ajattelulle ja ymmärrykselle.

Filosofiasta tunnettu esimerkki pois selittämisestä on esimerkiksi Gilbert Rylen klassikosta The concept of mind, missä hän tarjoaa pois selityksen kartesiolaisesta dualismista eli näkemyksestä, jonka mukaan maailma jakautuu sisäiseen mielen/ajattelun maailmaan ja ulkoiseen ympäristöön/luontoon. Ryle ei siis ratkaise kartesiolaista dualismia, vaan selittää sen pois paljastamalla, miten tilanne on kuvattu virheellisesti. 

Oikeat selitykset oikeisiin tilanteisiin

Selityksen arvo tulee siitä, että käytetään oikeanlaista selitystä oikeassa tilanteessa. Eli siitä, mitä voidaan tehdä selityksen ansiosta ja sen jälkeen. Valitettavasti valmentajilta ja tieteeltä useimmiten odotetaan, että tiede aina selittää tilanteen auki ja antaa avaimet käteen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tiede tai valmentaja ei kykene tähän. Elämä ja jatkuvasti muuttuva maailma muutuvine organisaatio- ja yhteiskuntarakenteineen on liian rikas ja moniulotteinen kokonaisuus. Johtajat aikaansaavat muutosta, ja tämän kääntöpuoli on se, että he tulevat aina elämään muuttuvassa maailmassa.

Pois selittäminen pyrkii eri tavoitteeseen kuin auki selittäminen ja näin ollen nämä kaksi selityksen muotoa sopivat erilaisiin tilanteisiin. Moniin varsin yleisiin tilanteisiin on useampia auki selittäviä teorioita. Esimerkiksi vuorovaikutustilanteisiin, ihmisen hyvinvointiin tai johtamiseen on kuhunkin kymmenittäin eri auki selittäviä teorioita. Arkisiin tilanteisiin siis sopivat auki selitykset eikä pois selitykset. Näissä tapauksissa valmentaja auttaa näkemään mistä naruista vetää, jotta tilanteet aukeaisivat uudella tavalla. Auki selityksien avulla johtajilla on aiempaa paremmat edellytykset elää ja toimia vastaavien tilanteiden kanssa.

Tilanne, missä ongelmakenttä on varsin rikas ja johtaja on jo yrittänyt monia eri ratkaisuja, tilanteen selittäminen pois ja näin ollen tilanteen avaaminen tilanteeseen paremmin sopivalle uudelleen kuvaukselle on varsin hyödyllistä. Organisaation kehittämisen alkuvaiheessa useimmiten käytetään tätä pois selittämistä, kun etsitään ongelmalle sopivaa muotoa. 

Esimerkiksi johtaja on ehkä etsinyt ongelmalleen jotakin tiettyä “juurisyytä” eikä ole päässyt tällä ajattelumallilla toivottuun ratkaisuun. Mutta esimerkiksi kompleksisuusteorian mukaan tilanteelle ei ole juurisyytä. Kompleksisuusteorian mukaan ongelma rakentuu useamman osatekijän eksponentiaalisesta vuorovaikutusilmiöstä. Tässä on tosin syytä huomata, että kompleksisuusteoria ei ole selittänyt tilannetta auki, vaan se on auttanut selittämään johtajan aiemman ajattelumallin pois. Se on siis avannut tilanteen uudelleen tarkastelulle ja yhteiselle oppimiselle. Pois selittäminen usein johtaa tarkempaan ja toimintaa tukevaan hahmotukseen vallitsevasta tilanteesta.

Usein ilman huomiota jätetty totuus on, että kaikissa ammateissa, joissa tehdään interventioita – kuten lääkärin, valmentajan tai konsultin ammatissa – tehdään myös interventioita, jotka joko eivät toimi tai jopa tuottavat enemmän tuhoa kuin hyötyä.

Usein ilman huomiota jätetty totuus on, että kaikissa ammateissa, joissa tehdään interventioita – kuten lääkärin, valmentajan tai konsultin ammatissa – tehdään myös interventioita, jotka joko eivät toimi tai jopa tuottavat enemmän tuhoa kuin hyötyä. Erityisesti lääketieteen historiasta tiedämme useita jopa kammottavia esimerkkejä, kun on käytetty väärää avaavaa selitystä väärään tilanteeseen: pilaantunut veri-teoriat, hopeaveden juonti, röntgensäteilyn kosmeettinen käyttö, lobotomia, heroiinin käyttö addiktiolääkkeenä, jne. Vastaavia enemmän uskomukseen kuin tietoon perustuvia selityksiä käytetään ja tapahtuu myös valmentajille ja konsulteille, mutta monesta eri syystä nämä eivät juuri koskaan näe päivänvaloa. 

Tapahtuu siis varsin valitettavia interventioita, kun käytetään ja pyydetään vääränlaista avaavaa selitystä vääränlaiseen tilanteeseen. Monimutkainen tilanne, johon joko etsitään tai käytetään huonosti sopivaa yksinkertaista avaavaa selitystä helposti tuottaa enemmän tuhoa kuin tulosta. Se asiantuntemus mistä johtaja maksaa hyvälle valmentajalle tai konsultille, on että he auttavat johtajaa löytämään arvoa tuottavan selityksen, sille sopivaan tilanteeseen.


Lue myös

Poikkeustila paljastaa sen millä on oikeasti merkitystä

Mitä koronakriisi on paljastanut meille työstä ja elämästä? Yhteiskunnallisista kannanotoistaan tunnettu tutkija-valmentajamme Reima Launonen antaa kunnianosoituksen ammattiryhmille, jotka mahdollistavat yhteiskuntamme toimivuuden pandemian keskellä.

Tunteiden ja tekemisen vuoristorata, eli miten yritän käytännössä toimia, kuten sanon

Kun arki on rakennettava joka päivä uudestaan globaalin kaaoksen ja muutoksen keskellä, muutoskyvykkyyden opit laitetaan tositestiin. Psykologi (PsT) Tapani Riekki kirjoittaa siitä, miten hän omassa etäarjessaan taklaa epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita harjoittelemalla aktiivisesti mm. optimismia ja itsemyötätuntoa ja tunteiden sanoittamista.

Tiede ja kehittäminen blogi

Kysy konsultiltasi, miten hän hyödyntää tiedettä organisaatiosi kehittämisessä

Peter Kenttä

Tiedekritiikki blogi

Mistä tunnistaa hyvän ja huonon tiedekritiikin?

Peter Kenttä