Työssäoppimisen vallankumoukseen liittyvän blogisarjan kolmannessa osassa aivotutkijamme Tapani Riekki kirjoittaa unen ja oppimisen välisestä suhteesta. Meiltä edellytetään tämän päivän työelämässä jatkuvaa oppimista, mutta samaan aikaan emme arvosta unta, jonka vaikutus oppimiseen on suuri. Unen merkityksen on muututtava työelämässä, ellemme halua kirjoittajan sanoin ”oppimattomuuden vallankumousta”.
Kuvittele, että opiskelet illalla sanalistoja. Tämän jälkeen käyt nukkumaan unilaboratorioon, jossa nukut aivosähkökäyrää mittaavat elektrodit päässäsi. Tietyissä kohdissa nukkumista, hyvin tarkkaan ajoitetusti suhteessa unessa tapahtuviin muutoksiin aivosähkökäyrässäsi, korviisi syötetään hiljaisia kohinaääniä. Tutkijat varmistavat, että pysyt unessa äänistä huolimatta. Aamulla heräät ja sanalistojen muistamista testataan. Tulosta verrataan öihin, jolloin korviisi ei kohauteltu. Tuloksista selviää, että yölliset kohinat ovat saaneet sinut oppimaan sanalistat paremmin. Kohina on siis tehostanut unen aikaista oppimistasi!
Scifiä? Ei, vaan jopa pari kertaa riippumattomasti toistettu tutkimus (Leminen ym., 2017, anteeksi Miika, jos kuvaan asetelman liian epäselvästi). Pitkään on tiedetty, että uni liittyy muistin vahvistumiseen, mutta vuosien saatossa unen oppimiseen vaikuttavia mekanismeja on opittu myös tunnistamaan. Ja jopa manipuloimaan ja ”keinotekoisesti” vahvistamaan, josta edellä kuvattu tutkimus on esimerkki. Tutkimuksista nimittäin tiedetään, että unisukkuloihin liittyvä aktivaatio tietyllä alueella aivoissa vaikuttaa ainakin osittain unenaikaiseen muistin vahvistumiseen. Kohina vahvistaa unisukkuloiden vahvuutta, mikä taas näkyy parantuneena sanalistojen oppimisena.
Tutkimus tuli mieleeni, kun luin loistavan pop-science -kirjan: Matthew Walkerin Miksi nukumme (Why we sleep). Kirjassa käsitellään unta, unen näkemistä ja unen vaikutusta esimerkiksi terveyteen, tunteiden käsittelyyn ja oppimiseen. Käsityksemme unesta, uneksimisesta ja unen merkityksestä on kehittynyt paljon viimeisen 10-20 vuoden aikana ja tuloksia kannattaisi kuunnella.
Kaikkien hyvien terveysvaikutusten ohella unen vaikutus oppimiseen on suora ja suuri.
Kaikkien hyvien terveysvaikutusten ohella unen vaikutus oppimiseen on suora ja suuri. Unen aikana edellisen päivän muistijälkemme vahvistuvat, suhteutuvat aiempiin tietoihin (konsolidoituvat) ja selkeytyvät. Tieteellistä näyttöä alkaa löytyä tukemaan vanhaa viisautta, että ”yön yli nukkuminen” kannattaa, koska asioiden väliset suhteet selkeytyvät ja jäsentyvät unen aikana. Lisäksi negatiivisten tunteiden kanssa eläminen on helpompaa hyvän unen jälkeen. Esimerkiksi ahdistut enemmän katsoessasi, kenties semi-noloa, videoitua karaoke-esitystäsi ennen unta, kuin unen jälkeen (Wassing, ym. 2019). Lyhyesti sanoen, ilman unta emme jaksa keskittyä oppimaan uutta ja ilman unta oppiminen on tehotonta, vaikka olisimme jaksaneet oppimiseen keskittyäkin. Kaiken lisäksi oppiminen tarkoittaa monesti epäonnistumisia ja ahdistaviakin haasteita – näidenkin kanssa toimentuleminen on helpompaa hyvillä unilla.
Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, miten ammatit muuttuvat, teknologia disruptoi työelämää ja vanhoja ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle. Tämä tarkoittaa, että meidän on opittava jatkuvasti työssämme, enemmän kuin ennen.
Silti nipistämme helposti unesta. Jatkuva tekeminen ja läsnäolo ovat arvossa, ja suuret sankarit käyvät eri business forumeissa kertomassa, että nukkukaa nopeammin. Ja vaikka yrittäisimme nukkua, unen saaminen voi hektisessä työelämässä olla vaikeaa. Emme arvosta riittävästi unta, ja hetken kiire ja huuma ajavat unen jaksamista ja oppimista tukevan hyödyn yli, jolloin ajaudumme tehottomuuden noidankehään.
Väitän, että jos haluamme oikeasti kyetä oppimaan kiihkeässä tahdissa nyt ja tulevaisuudessa, unen merkityksen tulee muuttua työelämässä. Jotta paljon huhuiltu jatkuva oppiminen työelämässä toteutuu, unelle on myös annettava sen vaatima paikkansa. Nukkuminen on kuin laittaisi dataa pankkiin. Olit sitten nuori tai vanha.
Lähteet:
Leminen, M. M., Virkkala, J., Saure, E., Paajanen, T., Zee, P. C., Santostasi, G., … & Paunio, T. (2017). Enhanced memory consolidation via automatic sound stimulation during non-REM sleep. Sleep, 40(3), zsx003.
Walker, M. (2017). Why we sleep: Unlocking the power of sleep and dreams. Simon and Schuster.
Wassing, R., Lakbila-Kamal, O., Ramautar, J. R., Stoffers, D., Schalkwijk, F., & Van Someren, E. J. (2019). Restless REM sleep impedes overnight amygdala adaptation. Current Biology, 29(14), 2351-2358.
