Toistuva autenttinen vuorovaikutus rakentaa suhdeluottamusta, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa yhteistyötä. Miia Järvilehto parantaisikin suomalaista työelämää ennen kaikkea panostamalla laadukkaampiin ja inhimillisempiin kohtaamisiin työn arjessa. Tekstissä hän antaa kolme keinoa tähän.
Yksi organisaatiokehittäjän työn ehdottomasti parhaita puolia on päästä kärpäseksi kattoon näkemään valtavasti erilaisia työrooleja, -tehtäviä ja -ympäristöjä. Mietimme usein rakenteita, prosesseja, arvoja, osaamisen kehittämistä ja johtamista. Organisaatio on kuitenkin aina joukko ihmisiä: systeemi, jonka jäsenten yksilöllinen ja yhteinen toiminta määrittävät lopputuloksen. Miten minä organisaatiokehittäjänä parantaisin työelämää? Panostaisin yksinkertaisesti laadukkaampiin, inhimillisiin kohtaamisiin. Mutta miten?
Tässäpä siis kolme arkista tapaa parantaa työelämää arkipäiväisten kohtaamisten kautta.
1. Ole rehellinen.
Kerran yrityksemme viikkopalaverissa toimitusjohtajamme Karoliina kertoi, että hän oli perjantaina vetänyt työpajan, joka oli hänen mielestään mennyt surkeasti. No mitäs sitten? Hän oli ottanut asiakkaaseen saman tien yhteyttä ja pahoitellut, että mielestään hän ei ollut onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, tarjoutui hyvittämään hintaa ja mietti, miten muuten hän voisi korvata asian. Kyseessä oli iso asiakkuus ja ensimmäinen yhteinen työskentelymme ison prosessin alussa. Mitähän tästä seuraisi?
Asiakas oli ollut hämmästyksissään. Ei niinkään siksi, että hän olisi kokenut yhtä lailla päivän menneen mönkään vaan siksi, ettei hän osannut odottaa konsultilta tällaista vastaantuloa. Hän arvosti valtavasti Karoliinan rehellisyyttä, tilanteesta jäi hyvä fiilis molemmille osapuolille ja erityisesti luottamus asiakassuhteessa vahvistui. Kollegana toimarimme näytti meille esimerkkiä. Tämä on se tapa, jolla haluamme tehdä työtä: asiakkaat ovat tärkeitä ja meidän työmme on tuottaa heille parasta mahdollista työn jälkeä. Jos emme siinä onnistu, myönnämme sen ja selvitämme, miten pystymme parempaan.
Eräs tiiminvetäjistä toivoi vain, että johdolla olisi ollut rohkeutta todeta: ’Tämä suunta, jonka valitsimme, ei toimi, annetaan tämän olla ja kokeillaan jotain muuta’.
Haastatellessani erään organisaation jäseniä keskellä valtavia muutospaineita, eräs tiiminvetäjistä toivoi vain, että johdolla olisi ollut rohkeutta todeta ääneen: ”Tämä suunta, jonka valitsimme, ei toimi, annetaan tämän olla ja kokeillaan jotain muuta”.
Houstonin yliopiston professori Brené Brown on sanonut paljon siteeratun lauseen: Vulnerability is our most accurate measurement of courage. Rohkeuden tarkin mittari on itse asiassa haavoittuvuus, sillä itsensä avaaminen vaatii paljon rohkeutta.
2. Ole läsnä.
Keskustelimme asiakkaani kanssa siitä, miten hän haluaisi heidän johtamiskulttuurinsa näkyvän käytännössä. Hän toivoi, että esimies kysyisi yksikönjohtajalta, kuinka tämä työssään voi. On yksinäistä olla johtaja, eikä muita usein kiinnosta, miten hän jaksaa, vaikka usein johtajan täytyy venyä vähän enemmän kuin muiden. Myös minua lämmitti kovasti, kun kollegani laittoi minulle eräänä päivänä slackissa viestin: ”Huomenta! Kuinkas siellä voidaan?”
Tutkimuksessa on osoitettu, että myötätuntoisia johtajia arvostetaan ja myötäelämisen kulttuuri on yhteydessä työntekijöiden parempaan työtyytyväisyyteen, toimivampaan ryhmätyöskentelyyn sekä vähäisempiin poissaoloihin ja väsymiseen – lue lisää täältä.
Läsnäolemisen taito on yksi katoavista luonnonvaroista – se, että toinen ihminen keskittyy vain sinuun ja siihen, mitä sinulla on sanottavanasi. On tärkeää, että olemme työelämässäkin kiinnostuneita toisistamme myös ihmisinä. Ei vain niin, että olemme yhteydessä, kun haluamme jotakin, kun tarkistamme deadlineja, mittaroimme tuloksia tai annamme palautetta.
3. Osoita arvostusta.
“Mitä vihaisempi toinen on, sitä kiltimmäksi tulen”, kertoo Elisan asiakaspalvelija Marketta Martikainen 27.8. Helsingin Sanomissa. Kun aidosti miettii asiaa, eikö se olekin yksi vaikeimmista vuorovaikutuksen taidoista, mitä ihminen voi ylipäätään oppia? Se, että pystyy kohtaamaan toisen ihmisen hänen tunnekuohuistaan huolimatta ja ilman, että ne tarttuvat sinuun ja aiheuttavat vastareaktion. Kun toinen ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi, on mahdollista luoda yhteys ja päästä ratkaisemaan itse asiaa.
Asiakaspalvelun ammattilaiset ovatkin aikamoisia kohtaamisen ammattilaisia. Vaatii tunneälyä ja tilannetajua lukea toista ihmistä oikein ja kohdata hänet ilman väärinymmärryksiä. Puhelimitse tapahtuva kohtaaminen on astetta vaikeampaa, kun osapuolet eivät näe toistensa eleitä tai ilmeitä. Saati sitten kirjalliset kohtaamiset, ja näistä kaikista työpäivämme koostuu joka päivä.
Unohdetaan työelämäteatteri ja kohdataan ihmiset ihmisinä. Joka hetki – ja luomme sillä parempaa työelämää.
Lue lisää siitä, miksi hyvät ja lämpimät ihmissuhteet tekevät työstä sujuvampaa ja helpompaa.
