Elämme eriskummallisinta aikaa vuosikymmeniin. Koko maailma meni puoli vuotta sitten säppiin ja meistä iso osa on joutunut opettelemaan toimimaan uudella tavalla, itseohjautuvasti ja omaan tahtiin, usein kotoa käsin.
Nassim Taleb on kirjoittanut kokonaisen kirjasarjan ennustamattomuudesta. Näistä kirjoista keskeisin nykytilanteessa on kenties Musta joutsen. Kirjoissaan Taleb linjaa, että emme voi enää toimia olettaen, että se mikä toimi eilen toimii myös nyt. Ennustamattomat tapahtumat, ”mustat joutsenet”, vetävät nokkelimmatkin ennusteet sileiksi. Ennustamisen sijaan meidän pitää rokottaa itsemme yllättäviä tapahtumia vastaan satsaamalla osa ajankäytöstämme jatkuvaan uuden kehittämiseen.
Talebin mukaan epävarmuuteen auttaa ”punttistrategia”: käytä esimerkiksi 20% ajastasi ja resursseistasi uuden kokeiluun ja loput vanhan toteuttamiseen. Näin kykenet parhaassa tapauksessa luomaan uutta silloin kun vanha sukeltaa alta. Kokeilemalla synnytät myös ajattelutavan, jossa uudistat ajatteluasi ja toimintaasi joka päivä, riippumatta siitä, iskeekö seuraava kriisi päälle vai ei.
Punttistrategiassa uuden luomiseen auttavat luovan ajattelun työkalut. Kirjoitimme taannoin pikkuveljeni Paavon kanssa kirjan luovuudesta nimeltä PIM! Olet luova. Kirjaa kirjoittaessa suurin oivalluksemme oli, että luovuus ei ole vain harvojen etuoikeus, vaan oikeasti joka ikinen meistä on luova. Luovuus – kyky toimia uudella tavalla – on itse asiassa perusinhimillinen ominaisuus, niin kuin puhuminen ja käveleminenkin. Jos tie on tukossa, osaamme mennä eri tietä. Ja jos ovi ei aukea, niin ikkunastakin pääsee.
Samalla tavoin harva on yhtä monipuolisesti luova kuin vaikkapa Leonardo da Vinci. Ero ei ole geneettinen – se on metodinen. Siksi opettelemalla luovan ajattelun työkaluja ja harjoittamalla luovuutta joka päivä voit kehittyä päivä päivältä yhä omaperäisemmäksi ajattelijaksi.
Luovuutta voi kuitenkin myös vaalia ja kehittää. Vaikka lähes kaikki ihmiset osaavat puhua ja kävellä, harva puhuu kuin Churchill tai kävelee kuin Valentin Kononen. Samalla tavoin harva on yhtä monipuolisesti luova kuin vaikkapa Leonardo da Vinci. Ero ei ole geneettinen – se on metodinen. Siksi opettelemalla luovan ajattelun työkaluja ja harjoittamalla luovuutta joka päivä voit kehittyä päivä päivältä yhä omaperäisemmäksi ajattelijaksi.
Luovan ajattelijan ykköstyökalu on muistivihko. Da Vinciltä jäi tuhansia sivuja muistiinpanoja hänen kuollessaan. Edisonin muistiinpanot olivat kokonainen kirjasto; hänen jäämistönsä kattoi miljoonia sivuja kirjeenvaihtoa, oivalluksia ja koeasetelmien taltiointeja. Jokainen meistä saa hyviä ideoita. Vain ne, jotka kirjoittavat ideat ylös pystyvät myös niillä jotain tekemään.
Toinen luovuutta siivittävä menetelmä on selvittää, mistä olet aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi kutsumuskartta-harjoitteen avulla voit läpivalaista, mitkä asiat ovat juuri sinusta kiinnostavia. Kehittämällä ajatteluasi nimenomaan niissä synnytät useammin myös flow-kokemuksia, jossa etenkin flow’n rajalla työskentely voi synnyttää aivan uudenlaisia oivalluksia.
Lopuksi, luova ajattelu on aina heiluriliikettä hajottavan ja kokoavan ajattelun välillä. Luovuus ei ole siis jatkuvaa sekoilua, vaan välillä myös tarmokasta ja päämäärähakuista tekemistä. Ja sitten taas sitä sekoiluakin, vuoron perään. Opettelemalla tapoja lisätä hajottavaa ajattelua (vaikka Legoja rakentelemalla) ja kokoavaa ajattelua (vaikka muistilistoja ja tavoitteita laatien) lisäät myös luovaa ajattelua.
Elämme merkillisiä aikoja, eikä paraskaan asiantuntija osaa tarkalleen sanoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Opettelemalla luovan ajattelun menetelmiä ja käyttämällä osan päivittäisestä ajastasi uuden kokeiluun, voit rokottaa itsesi uusien mustien joutsenten varalta niin, että käännät ne parhaassa tapauksessa jopa mahdollisuuksiksi synnyttää jotain uutta ja kaunista. Jotain, mitä kukaan ei vielä hetki sitten olisi osannut kuvitellakaan.
