Mistä työelämässä puhutaan vuonna 2018?

Itsensä johtaminen on yksi modernin työelämän pääteemoista. Termin alle sujahtaa useita teemoja, mutta yksi sieltä puuttuu. Karoliina Jarenko ennustaa tämän puuttuvan palasen nousevan esiin vuonna 2018.

Itsensä johtamisessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana keskitytty kolmeen osa-alueeseen. Näistä ensimmäinen liittyy tietotyön tehokkaaseen suorittamiseen: oman työn johtamiseen, tehtäväkentän hallintaan, projektinhallintaan, ajankäyttötaitoihin, sähköposti-kungfuhun ja sen sellaiseen. Toinen osa-alue itsensä johtamisessa on ollut oman elämän johtaminen, itsensä toteuttaminen, merkityksellisen työn löytäminen, oman potentiaalin hyödyntäminen ja työn ja muun elämän tasapaino. Tämä on ikiaikainen teema, joka elää uutta kultakauttaan, kun työn rakenteellinen muutos edellyttää jokaiselta sisäistä motivaatiota omaa työtä kohtaan. Kolmanteen itsensä johtamisen osa-alueeseen niputan kaikki fyysiseen hyvinvointiin liittyvät asiat (joskin ne tietenkin keskeisesti vaikuttavat myös henkiseen hyvinvointiin) - levon ja työn tasapainon hallinta, fyysinen kunto, ravinto, unen laatu ynnä muut sellaiset.

Nämä kolme osa-aluetta on aika hienosti katettu. Tiedämme melko hyvin, miten tietotyötä kannattaa tehdä, tiedämme, minkälaisia metataitoja tehokas työskentely vaatii ja tiedämme, miten meidän kannattaa syödä. Meillä on työkaluja paikantaa omat vahvuutemme ja kiinnostuksen kohteemme sekä muotoilla työuraamme niiden perusteella.

paletti

Itsensä johtamisen paletista puuttuu neljäs palikka: yhteisölliset metataidot eli sellaiset työntekemisen taidot, jotka liittyvät yhdessä tekemiseen.

Tälläisiä taitoja ovat esimerkiksi kyky innostavaan ja rakentavaan kommunikaatioon, kunnollisen dialogin taidot, erilaisuuden arvostaminen, tehokkaat palaverikäytänteet, vertaispalautteen antaminen ja vastaanottaminen, fiksu työnjako tiimissä sekä omien tavoitteiden ja yhteisön tarpeiden yhteensovittaminen.

Itseohjautuvuutta tukevissa organisaatioissa jokaisen työntekijän pitäisi omaksua coachaava ote ja esimiehen taitopaletti.

Nämä taidot korostuvat organisaatioissa, jotka pyrkivät vahvistamaan itseohjautuvuutta ja joissa esimies ei orkestroi tekemistä. Voidaankin ajatella, että nyt kun on vuosikymmenen ajan opetettu esimiehiä coachaavaan otteeseen, meidän pitäisi seuraavaksi saada kaikki työntekijät omaksumaan tuo sama asenne ja taitopaletti. Ilman yhteisöllisiä metataitoja yritykset lisätä itseohjautuvuutta ovat tuhoon tuomittuja, koska tuloksena on kaaos. Uusi työ on yhteisöllistä työtä, joten ei riitä, että jokainen hoitaa vain oman tonttinsa kunnialla. Tontista tulee yhteinen, ja se edellyttää yhteisen tontin hoitamistaitoja.

Yhteisöllisten metataitojen liittäminen itsensä johtamisen taidoiksi on osittain harhaanjohtavaa, koska ne ovat paitsi yksilön taitoja, myös yhteisön taitoja. Joukko ihmisiä voi oppia toimimaan hyvin yhteen ja tuntemaan toistensa heikkoudet sekä hyödyntämään jokaisen vahvuuksia, ja se voi löytää itselleen sopivimmat toimintatavat. Näitä osaamisia yksilö ei pysty kokonaisuutena viemään mukanaan, jos hän lähtisi pois yhteisöstä. Hänelle jää vain valmiudet lähteä kehittämään yhteistä osaamista uuden yhteisön kanssa.

Yhteisölliset metataidot eroavat perinteisistä tiimityötaidoista siinä, että ne sisältävät myös esimiehelle kuuluvia taitoja, kuten rohkeuden tehdä päätöksiä, vastuunkannon, tavoitteiden asettamisen, toisten tsemppaamisen ja kokonaiskuvan hahmottamisen. Esimiehettömien tiimien määrä tulee kaiken järjen mukaan tulevaisuudessa lisääntymään. Meidän on tärkeä ymmärtää, ettei tarve esimiehen perinteisistä osaamisista katoa mihinkään. Tiimin täytyy osata nyt itse nämä samat asiat.

Tässä pisteessä olemme nähdäkseni nyt: olemme oivaltaneet, että itseohjautuvat ihmiset tarvitsevat uusia taitoja yhteisen työnsä johtamiseksi ilman ulkopuolista apua. Näiden taitojen listaaminen, hyvien käytänteiden paikantaminen ja työkalupakin koostaminen ovat vuoden 2018 agendalla monessa organisaatiossa. Ja ne ovat sitä ehdottomasti myös Filosofian Akatemia Oy:ssä.

Karoliina Jarenko

Kirjoittaja on Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Hän on sisäisen motivaation johtamisen, tulevaisuuden työn ja organisaatioiden uusiutumiskyvyn asiantuntija. Karoliinan ja Frank Martelan Itseohjautuvuutta käsittelevä kirja on juuri ilmestynyt.

Jatka lukemista

jakoa

Tilaa blogimme ja kuule ensimmäisten joukossa työelämän muutoksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista!