Maailmaa ravistelevat toinen toistaan kouriintuntuvammat muutokset. Jo muutaman vuosikymmenen ajan teknologian kehitys on haastanut markkinarakenteita ja työmarkkinoita. Vuonna 2022 käynnistynyt generatiivisen tekoälyn esiinmarssi ei ole mikään yksittäinen tekijä, joka nyt muuttaisi työelämän yhdessä yössä erilaiseksi. Päin vastoin, prosessi on ollut käynnissä jo pitkään. Uudet tekoälyratkaisut vain tuovat teknologian työtä ravistavan muutoksen näkyväksi ennennäkemättömällä tavalla.
Tutkimusten mukaan uudet tekoälyratkaisut voivat jo nyt parantaa tietotyön tuottavuutta 20–60%.
Tutkimusten mukaan uudet tekoälyratkaisut voivat jo nyt parantaa tietotyön tuottavuutta 20–60% – eli 1–3 päivää viikossa. Ja tämä on vasta alkusoittoa. Miten käy, kun tekoälyratkaisut integroidaan saumattomasti osaksi tietotyöläisen arkea?
Tekoäly ei voi juuri koskaan korvata ihmistä kokonaan. Yksikään nyt saatavilla oleva tekoälyvempain ei tee yhtikäs mitään ellei ihminen pyydä. Mutta mitä sitten pitäisi pyytää? Tässä keskeiseen rooliin nousevat ajattelutaidot. Mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä? Mikä merkitsee pitkällä tähtäimellä? Mitkä työn tulokset ovat oikeasti toivottuja? Yhteenkään näistä kysymyksistä ei tekoäly voi vastata puolestasi – mutta kun tiedät, mitä haluat, tekoälyratkaisut – ja muut teknologiset vekottimet – voivat auttaa pääsemään tavoitteeseen nopeammin.
Kun ymmärrät, mitä työltäsi odotetaan ja miten pääset tavoitteisiisi, syntyy työn imu – tila, joka tutkitusti parantaa työkykyä ja vähentää työpahoinvointia.
Käynnissä olevat myllerrykset kuormittavat ihmisten työhyvinvointia ennennäkemättömällä tavalla. Keskeisessä roolissa hyvinvoinnin ja työkyvyn lisäämisessä onkin lisätä kykyä laaja-alaiseen ajatteluun ja arjen touhottamisen yläpuolelle nousemivaan käsitteeliseen hahmottamiseen. Kun ymmärrät, mitä työltäsi odotetaan ja miten pääset tavoitteisiisi, syntyy työn imu – tila, joka tutkitusti parantaa työkykyä ja vähentää työpahoinvointia.
Edistääksemme Suomen käynnissä olevaa tietotyön murrosta ihmiskeskeisesti hyvinvointiin panostaen päädyimme Filosofian Akatemialla vuodenvaihteessa yhdistämään voimamme ajatustyön pioneeriyritys Heltin kanssa. Meitä yhdistää yhteinen visio siitä, että Suomessa on käynnissä merkittävä siirtymä tietotyöstä kohti ajatustyötä. Suorittava ja rutiininomainen puurtaminen on päivä päivältä pienemmässä roolissa tietointensiivisillä aloilla. Keskeiseen rooliin nousee inhimillinen kyky syvälliseen ajatteluun, luovaan reflektointiin ja suurten linjojen hahmottamiseen.
Heltti on toiminut suomalaisen työterveyskentän uudistajana siirtämällä huomion oireen hoitamisesta työterveyskysymysten juurisyihin. Erityisesti tietointensiivisessä työssä ajattelun laadulla ja syvyydellä on välitön vaikutus myös ihmisten työhyvinvointiin. Filosofisen ajattelun tuomisella yhä laajemmin suomalaisen työn ytimeen on merkittäviä positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Filosofista ajattellua voi lisätä omassa arjessa vaikka heti pysähtymällä miettimään, mitkä asiat oikeasti ovat omassa arjessasi tärkeimpiä, minkälaisia ennakkoasenteita tuot arjen tapahtumien tulkintaan tai minkälaisilla taustaoletuksilla teet päätöksiä.
Apua ajattelun kehittämiseen löytyy etenkin filosofisen kirjallisuuden mittavasta valikoimasta. Voit mennä lähikirjaston filosofiahyllylle, poimia sieltä teoksen ja tutkia, puhuttelevatko vaikkapa Arendtin, de Beauvoirin, Kierkegaardin tai Wittgensteinin käsitteenmäärittelyt juuri sinua. Filosofinen ajattelu voikin olla yksi keskeisimmistä ajattelutaidoista muuttuvassa maailmassa.
Ralph Waldo Emersonia mukaillen, jokainen teko alkaa ajatuksesta. Suomalaisen ajatustyön ja työhyvinvoinnin ytimessä on ennen kaikkea taitava ajattelu ja sitä tukevat rakenteet. Tätä työelämän murrosta kohti inhimillisempää ja innostavampaa työtä on ilo olla mukana rakentamassa nyt yhdessä Heltin kanssa.
