Villiä 2020-lukua on leimannut ennen kaikkea epävarmuus ja nopeat muutokset. Tällä vuosikymmenellä olemme todistaneet sekä maailmanlaajuista pandemiaa että hyökkäyssodan eskaloitumista Euroopassa. Tällä hetkellä maailman poliittinen todellisuus järisee, kun yhdysvaltalaiset ovat päättäneet palauttaa valtaan presidentin, joka haluaa muokata olemassa olevaa järjestelmää radikaalisti toisenlaiseksi kuin mihin olemme tottuneet. Kaikki nämä suuret muutokset ja tapahtumat vaikuttavat myös suomalaiseen työelämään – joko suoraan tai epäsuorasti. Elämme jatkuvassa myllerryksessä.
Kun emme pysty näkemään mihin suuntaan tilanne kehittyy, meillä on taipumus alkaa korostaa uhkakuvia mahdollisuuksien sijaan.
Kun emme pysty näkemään, mihin suuntaan tilanne kehittyy, meillä on taipumus alkaa korostaa uhkakuvia mahdollisuuksien sijaan. Muutoksiin liittyvän epävarmuuden haaste on siinä, että se saa helposti mielemme ylikierroksille. Mielemme on erityisen hyvä näkemään riskit ja asioita, jotka voivat mennä pieleen.
Pahimmillaan uhkakeskeinen ajattelu alkaa vaikuttaa myös toimintaamme: jos keskitymme liikaa ongelmiin, saatamme omalla toiminnallamme vahvistaa juuri niiden uhkien todennäköisyyttä, joita yritämme välttää.
Henkilökohtainen esimerkki:
Taloudelliset haasteet ovat johtaneet organisaatiossa tilanteeseen, jossa toimintaan panostamisen sijaan osa työntekijöistä on keskittynyt uuden työn etsimiseen. Tämä entisestään vaikeuttaa työn arkea, jossa jokaisen ihmisen motivaatio ja panos on olennaista haasteista selviämiseksi.
Odotusten hallinta – mistä on kyse?
Haastava tilanne, johon liittyy muutoksia ja epävarmuuksia, vaatii toimivaa odotusten hallintaa.
Miten luoda uskoa siihen, että toimintaan kannattaa panostaa?
Miten nostaa uhkakuvien rinnalle myös mahdollisuuksia, joita muutos voi tuoda mukanaan?
Odotusten hallinta alkaa siitä, että varmistetaan kaikkien osapuolten jakavan mahdollisimman yhtenäinen käsitys siitä, mistä muutoksessa tai haasteessa on kyse. Ihmisillä on aina erilaisia tulkintoja tilanteesta, mutta on tärkeää ehkäistä selviä väärinymmärryksiä ja perättömiä väitteitä jäämästä leijumaan keskusteluun. Emme voi tietää kaikkea, mutta monia asioita voidaan todeta suurella varmuudella.
Johtaminen on muistutusbisnestä
Jos johdat muutosta, muista: johtaminen on muistutusbisnestä. Sinun tehtäväsi on varmistaa, että kaikki pysyvät kartalla muutostilanteessa. Tämä edellyttää lukemattomia toistoja – ja valmiutta avata tilannetta yhä uudelleen. Hyvä odotusten hallinta perustuu toistoihin ja raikkaisiin avauksiin, vaikka tuntuisi kuinka turhauttavalta kertoa sama asia uudestaan ja uudestaan.
Se, että asia on sinulle itsellesi selkeä, ei tarkoita, että toiset ymmärtäisivät sen samalla tavalla. Usein muutosta johtavat henkilöt ovat saaneet enemmän aikaa perehtyä tilanteeseen ja ovat siksi etumatkalla muihin verrattuna. Älä oleta, että muut saavuttavat ymmärryksesi tasoa sormia napsauttamalla.
Organisaatioissa esiintyy muutostilanteissa lähes aina eritahtisuutta. Tämä haaste ratkeaa toistojen avulla. Ole valmis keskustelemaan ja muistuttamaan, vaikka se tuntuisi rasittavalta tai turhalta. Muutoksen johtaminen voi olla puuduttavaa toistoa, mutta se maksaa itsensä takaisin paremman ymmärryksen ja sitoutumisen muodossa.
Realistiset lupaukset ja rehellisyys
Odotusten hallinta tarkoittaa myös sitä, että odotukset pidetään realistisina. Tarkoituksena ei ole rakentaa pilvilinnoja tai antaa katteettomia lupauksia. Ole varovainen sen suhteen, millaisia tulevaisuuden odotuksia luot. Jos lupaat jotakin, joka ei voi toteutua, pettymys voi olla suuri – ja epäluottamus syvenee entisestään.
Toisaalta ei ole myöskään hyödyllistä maalata tulevaisuudesta pelkkää kurjuuden kuvaa. Vaikka pessimisti ei pety, ei uhkakuva yleensä motivoi ihmisiä sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen. Odotusten hallinta on vaikeaa tasapainoilua.
Koska epävarmuus saa mielemme korostamaan uhkakuvia – ja koska nämä uhkakuvat voimistuvat, jos niistä ei puhuta – on tärkeää olla mahdollisimman rehellinen ja avoin. Älä pimitä tietoa vain suojellaksesi muita, jos sille ei ole hyvää syytä. Ihmiset huomaavat kyllä, jos kaikki ei ole kunnossa. Puhumattomuus ruokkii epäluottamusta. Toki on asioita, joista ei voi tai kannata puhua. Mutta nyrkkisääntönä: pyri olemaan mahdollisimman avoin muutokseen liittyvistä tekijöistä.
Inhimillisyys on osa johtajuutta
Viimeinen painotus odotusten hallinnassa liittyy inhimillisyyteen – myös johtajan näkökulmasta. Sinun ei tarvitse olla kaikkitietävä. Epävarmuuteen kuuluu se, ettemme tiedä mitä tuleman pitää. On täysin sallittua sanoa ääneen: “En tiedä.” Lisäksi voit sanoa: “Yhdessä voimme miettiä parempia hypoteeseja tulevasta kuin mihin kukaan meistä yksin pystyisi.”
Muutostilanteessa on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tähän auttaa läsnäolo, kuuntelu ja yhteistyö. Ketään ei pidä jättää yksin selviytymään muutoksessa – yhdessä olemme vahvempia epävarmuuden keskellä.
Odotusten hallinnan askelmerkit
- Varmista mahdollisimman vahva yhteinen ymmärrys muutokseen liittyvistä tekijöistä
- Muista toistaa viestiäsi riittävästi – raikkaita avauksia
- Pidä odotukset realistisina
- Ole mahdollisimman avoin ja rehellinen
- Tunnista ja tunnusta oman tietosi rajat
“Ymmärrys lisääntyy yhteistyöllä.”
Kiitos Miia Järvilehdolle ajatuksesta johtamisesta muistutusbisneksenä.
”Raikkaat avaukset” -ilmaisun olen lainannut Peter Jungilta.
