Välillä tuntuu, kuin maailma olisi tullut hulluksi. Muutoksen kiihtymisestä on puhuttu vuosikausia. Nyt satoja vuosia käynnissä ollut ilmiö on tullut kirkkaasti näkyville.
Jo siitä asti kun Gutenberg keksi kirjapainon 1400-luvulla ideat ja informaatio ovat levinneet koko ajan kiihtyvällä nopeudella yhä laajemmalle. Nyt ideat kiitävät valonnopeudella kaikkiin maailman kolkkiin. Jonkinlainen vedenjakajahetki tapahtui viime vuoden lopulla, kun ChatGPT – eli ensimmäinen oikeasti toimiva tekoälyratkaisu informaatiotulvan suitsemiseksi – julkaistiin.
Aku Ankan puhuvaa koiraa mukaillen: Me elämmme kummallisia aikoja, ystävä hyvä.
Miten pärjätä muutoksessa?
Kun maailma muuttuu ympärillä, meidän on muututtava mukana. Mutta miten? Jos joku olisi tullut sanomaan minulle vuosi sitten, että meillä on vuoden 2023 alussa toimiva tekoäly, olisin pitänyt ajatusta päättömänä. Tässä ollaan silti. Kukaan ei pysty kertomaan, mitkä esimerkiksi tulevat olemaan tämän tai ensi vuoden keskeisimmät mullistukset. Ainoa asia, josta voimme olla varmoja on, että seuraavat mullistukset ovat aivan nurkan takana.
Muutoskyvykkyys tarkoittaa sitä, että ennustamisen sijaan pyrimme mukautumaan maailman muutokseen sitä mukaa kun se tapahtuu.
Muutoskyvykkyys tarkoittaa sitä, että ennustamisen sijaan pyrimme mukautumaan maailman muutokseen sitä mukaa kun se tapahtuu. Muutoskyvykkyyden ytimessä on sisäinen motivaatio ja ymmärrys siitä, mitkä asiat ovat oikeasti meille ja organisaatioillemme tärkeitä asioita. Mihin siis pitää keskittyä etenkin silloin kun myllerrys vain kiihtyy? Muutoskyvykkyyden avaintekijöitä ovat antifragiliteetti eli kyky luoda rakenteita, jotka hyötyvät muutoksesta; sekä resilienssi eli kyky muokata ajattelua ja toimintatapoja sitä mukaa kun ympäristö muuttuu.
Järjestimme joulukuussa ensimmäistä kertaa yhdessä Ilmarisen kanssa hackathonin, jonka tarkoituksena oli luoda uudenlaisia ratkaisuja mielenterveyttä tukevalle työelämälle. Työelämämme on perinteisesti perustunut hyvin jäykille ja muuttumattomille rakenteille. Jos ihmiset ostavat tuotetta vuodesta toiseen, miksi sitä muuttumaankaan? Nyt markkinarakenteet kuitenkin myllertävät ja työelämä on yhä enemmän koetuksella jatkuvien muutosten takia. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ihmisten mielen hyvinvointiin.
Hackathonista vauhtia muutoskyvykkyyteen
Hackathon (eng. hacking + marathon) on alunperin startup- ja yliopistomaailmassa syntynyt työskentelytapa, jossa kehitellään lyhyessä ajassa ratkaisuja johonkin käsillä olevaan ongelmaan. Alun perin hackathonit ovat keskittyneet teknologiaratkaisuihin, mutta nykyään menetelmää voi soveltaa oikeastaan minkä tahansa ongelman taklaamiseen. Hackathon-työskentelyssä korostuu etenkin startup-maailmasta tuttu ennakkoluuloton ja ketterä ajattelu, jossa esitetyt ratkaisut voivat olla todella yllättäviä – joskus jopa uraauurtavia. Suomessa on pitkät perinteet hackathonien järjestämisessä ja esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama Junction-hackathon on kasvanut nopeasti Euroopan suurimmaksi hackathon-tapahtumaksi.
Ilmarisen hackathonia varten järjestimme ensin skenaariotyöpajoja, joissa luonnehdittiin toivottuja tulevaisuuksia esimerkiksi osaamisen kehittämisen, työyhteisöjen roolin ja nuorten näkökulmista. Itse hackathonissa intensiivisen työskentelyn tuloksena syntyi toinen toistaan kiinnostavampia ratkaisuehdotuksia työelämän pinteeseen, ”työtehtävä-Tinderistä” oppimisvalmentajien yhteisöön, sopivaan työhön ohjaavasta tekoälystä työyhteisössä kertyneen datan hyödyntämiseen johtamisessa ja päätöksenteossa.
Maailman muutos tulee vain kiihtymään. Menneen maailman menetelmillä ja työkaluilla saa usein alati heikompia tuloksia.
Maailman muutos tulee vain kiihtymään. Menneen maailman menetelmillä ja työkaluilla saa usein alati heikompia tuloksia. Startup-maailma on puolestaan oppinut mukautumaan kiihtyvään muutokseen ja myös ruokkimaan sitä omalla innovaatio- ja innostuspääomallaan. Kaikkien organisaatioiden ei kannata ryhtyä startupeiksi, mutta voimme kaikki ottaa oppia nopeista muutoksessa elävistä toimijoista ja etsiä työkaluja, joiden avulla emme pelkästään pärjää muutoksessa, vaan pystymme myös kukoistamaan siinä. Tässä hackathon on yksi erinomainen työkalu, jonka avulla on mahdollista löytää uudenlaisia ratkaisuja hämmästyttävän lyhyessä ajassa.
Tutustu Filosofian Akatemian Muutoskyvykkyys -hackathoneihin täällä.
Lue Ilmarisen hackathonin tuloksista täällä.
