Muistathan olla ystävällinen toiselle ihmiselle, sillä et koskaan tiedä, mitä hän käy läpi. Netistä tuttu inspiroiva sitaatti on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Harvoin on ystävällisyydelle ja myötätunnolle ollut kollektiivisesti yhtä paljon tilausta kuin viime vuoden myllerryksen tiimoilta.
Monilla meistä on ollut jaksaminen koetuksella ja stressitasot huipussaan jatkuvan sopeutumisen puristuksissa. Kolikon kääntöpuolena myötätunto ja huoli kanssaihmisten jaksamisesta on astunut mukaan myös työelämän arkeen. Vaikka tänä vuonna toivottavasti mennään kohti normaalimpaa olotilaa, myötätunnon olisi aika jäädä pysyväksi osaksi johtajuutta ja yrityskulttuuria.
Myötätunto ei ole pelkästään inhimillistä, vaan se on myös johtamisen supervoima
Tutkijat ovat vuosia kirjoittaneet myötätunnon positiivisista vaikutuksista johtamiseen ja yrityskulttuuriin*. Kun suhtaudumme muita kohtaan positiivisin aikein ja aidosti välittäen, yhteys ihmisten välillä voimistuu. Myötätunto lisää luottamusta ja lojaalisuutta. Myötätuntoisesti toimiva johtaja näyttäytyy alaisilleen vahvempana johtajana, johon luotetaan.
“Myötätunto lisää luottamusta ja lojaalisuutta. Myötätuntoisesti toimiva johtaja näyttäytyy alaisilleen vahvempana johtajana, johon luotetaan.”
Myötätunto on myös asenne ja taito, jota voi opetella ja aktiivisesti kehittää. Mindfulness, suomeksi tietoisuustaidot, on oiva keino tähän. Se, että keskitymme olemaan tietoisesti ja aidosti läsnä kun kohtaamme toisen ihmisen ja valitsemme huolenpidon asenteen, on lähtökohta myötätuntoiselle toiminnalle.
Olipa kyseessä kollega, johdettava tai satunnainen tuttavuus, jokainen lähi- tai etäkohtaaminen toisen ihmisen kanssa on mahdollisuus myötätuntoharjoitteluun. Alla avuksi kolme yksinkertaista tapaa kehittää myötätuntoa.
1. Lähetä myötätuntoa
Tonglen-meditaatio on ikiaikainen harjoitus myötätunnon lisäämiseksi. Kun yleensä haluamme päästä eroon ikävistä tunteista ja keskittyä positiivisiin, tonglen toimii päinvastoin. Siinä otetaan toisen ihmisen haaste tai ongelma vastaan ja lähetetään hänelle helpotusta, ilman että otamme toisen ongelmaa itsellemme.
Yksinkertaisimmillaan tonglen toimii näin: kun kohtaamme vaikkapa kollegan, jolla on vaikea tilanne, hengitämme sisään ajatellen, että hengityksen mukana poistamme toisen ihmisen kokeman haasteen ja ahdistuksen. Hengitettäessä ulos, lähetämme hänelle mielessämme avun ja helpotuksen ongelmaan. Harjoittelua voi tehdä vaikka vain yhden tietoisen hengityskierroksen verran, tai toistaa sitä muutaman minuutin.
2. Kuuntele läsnäolevasti
Kuinka usein havahdut keskustelussa siihen, että toisen kuuntelun sijaan mieli harhailee jonnekin ihan muualle? Usein mietimme, mitä itse tulemme seuraavaksi sanomaan tai mieli pähkäilee jo aivan muissa teemoissa. Jos emme ole oikeasti läsnä, keskustelukumppani kyllä aistii sen.
“Kuinka usein havahdut keskustelussa siihen, että toisen kuuntelun sijaan mieli harhailee jonnekin ihan muualle?”
Mitä jos seuraavassa keskustelussa kollegan tai läheisen kanssa todella keskittyisit olemaan läsnä? Antaisit mielesi rentoutua muutaman sisään- ja uloshengityksen avulla, ja tulisit hengityksen avulla läsnäolevaksi käsillä olevaan hetkeen ja toiseen ihmiseen. Olisit kuulijana ilman arvostelevaa mieltä tai tarvetta vahvistaa toisen kommentteja. Ja jos oma mieli lähtisi harhailemaan, päästäisit irti vaeltelevista ajatuksista ja toisit huomiosi lempeästi takaisin kuunteluun.
3. Puhu arvostavasti
Kommunikoidessa toisille olemme usein hätäisiä ja toisinaan sorrumme toimimaan tunteiden tuoksinassa. Pikaistuksissa tehty tokaisu tai viesti voi aiheuttaa paljon turhaa mielipahaa ja jälkikäteistä setvimistä, vaikka heiton perään liittäisi miten monta hymiötä tahansa.
Erityisesti ennen tärkeää keskustelua olisikin viisasta pysähtyä hetkeksi ja tarkistaa, millaisesta olotilasta onkaan viestimässä. Buddhalaisista opetuksista johdetut viisi arvostavan ja autenttisen puheen mittaria (The Five Gatekeepers of Speech), toimivat hyvänä tarkistuslistana:
Ennen kuin puhut, mieti
- onko se, mitä sanot totta?
- onko se, mitä sanot ystävällistä?
- onko se, mitä sanot hyödyllistä?
- onko tätä ylipäänsä tarpeellista sanoa?
- onko nyt oikea hetki puhua?
Läsnäolon tilassa myös kommunikointi on tiedostavampaa. Vähintään kannattaa ensin pysähtyä hetkeksi ja hengittää. Hengitystauon tuoma pieni lisähetki antaa mahdollisuuden tarkistaa, onko oma asenne myötätuntoinen. Puhetta voi jatkaa vasta sitten. Toista arvostaen ja myötätunnolla.
Lähteet:
*Pessi, A & Martela, F. ( 2017) Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä, teoksessa Pessi, A., Martela, F. & Paakkanen, M (2017), Myötätunnon mullistava voima, PS-Kustannus
Dutton, E., Lilius, J. & Kanov, J. (2005); The Transformative Potential of Compassion at Work, julkaisussa New Designs for Transformative Cooperation. D. Cooperrider, R. Fry and S. Piderit, (Eds.), Stanford University Press
Melwani, Mueller & Overbeck (2012), The Influence of Contempt and Compassion on Emergent Leadership Categorizations, julkaisussa Journal of Applied Psychology © 2012 American Psychological Association 2012, Vol. 97, No. 6, 1171–1185
Hyviä ajatuksia myötätuntoiseen johtamiseen löytyy myös teoksesta Hougaard, R. & Carter, J. (2018), Ajatteleva johtaja, Almamedia