Monipuolinen itsensä johtaminen on työelämän tärkein henkilökohtainen taito vuonna 2025

World Economic Forumin raportti työelämän tilasta nyt ja vuonna 2025 puhuu itsensä johtamisen uudesta noususta. Työelämän 2025 keskeisimpien taitojen joukossa on itsensä johtamiseen liittyviä taitoja kuten aktiivinen oppiminen, resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. Tässä kirjoituksessa vuonna 2020 organisaation hyvinvoinnista väitellyt tutkija-kouluttaja (TkT) Peter Kenttä poimii esille joitakin raportin helmiä.

World Economic Forum (WEF) julkaisi lokakuussa 2020 kattavan tilastolliseen ja laadulliseen aineistoon perustuvan raportin. Raportti alleviivaa monia työelämän vallitsevia trendejä, joita COVID-19 pandemia on vain vauhdittanut. 

Monet vanhat työnimikkeet jäävät kiihtyvällä vauhdilla unholaan seuraavan viiden vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti hallintoon ja järjestelmien ylläpitoon (administration) perustuvat työt ovat merkittävästi vähentyneet. Samalla pilvipalvelut, Big data, AI, Machine Learning ja muut IT-työkalujen kehittämiseen ja käyttöön perustuvat työt ovat jatkaneet läpimurtoaan. Seuraavan viiden vuoden aikana uusia työnimikkeitä ja työtehtäviä ilmestyy esimerkiksi salauksen ja muiden IT-ratkaisujen parissa. Raportin mukaan jo jonkin aikaan jatkunut digitalisaatiotrendi ja COVID-19 pandemia vauhdittavat etätöiden kasvua, ja etätyöt ovatkin tulleet jäädäkseen. 

Koronapandemia koetteli ammatteja hyvin eri tavalla

COVID-19 pandemia jakoi työelämän kolmeen kategoriaan: olennaiset (essential), etätyöt (remote) ja syrjäytetyt (displaced). Näissä kolmessa kategoriassa työelämän haasteet ovat hyvin erilaiset. Syrjäytetyt eli esimerkiksi ravintola- ja turismisektorin työntekijät ovat lähinnä vailla elinkeinoa. He etsivät tapaa päästä sektoreille, jossa turvalliset ja rahakkaat etätyöt ovat mahdollisia. Olennaisilla sektoreilla kuten terveydenhuollossa ja logistiikassa turvallisuus on tärkein huolenaihe. Työt, jotka olivat helposti siirrettävissä etätyöksi, kokivat verrannollisesti vähiten muutoksia ja näistä tuli kahden muun kategorian vaikeuksien takia entistäkin halutumpia ammatteja.

Kuten aiemmissa WEF:in raporteissa on käynyt ilmi, työt joissa sisällön tuotanto, vuorovaikutus, johtaminen, kommunikaatio, konsultointi, päätöksenteko ja strategia ovat merkittävässä roolissa, ovat vaikeimmin korvattavissa automaation tai digitalisaation kasvulla. Näissä ammateissa tarvitaan kykeneviä ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa.

Kuva: Future of Jobs Report 2020, World Economic Forum.
Hyvinvointitaidot osaksi tulevaisuuden työtä

Työelämän digitaalisen muutoksen vauhdittuminen, pandemia ja etätöiden kasvu yhdessä korostavat entisestään erityisesti itsensä johtamisen taitoja (self-management). Pandemia ja etätöiden kasvu lisäsi yritysten investointeja työntekijöiden hyvinvointiin ja yhteenkuuluvuuteen. Tietääkseni ensimmäistä kertaa raportin historiassa, WEF:in raportti alleviivaa hyvinvointitaitoja osana tulevaisuuden työtä. Pandemia ja etätyöt nostivat esille resilienssin, tietoisen läsnäolon (mindfulness), meditaation, stressinsietokyvyn ja muiden vastaavien henkilökohtaisten hyvinvointitaitojen merkityksen muutoksessa ja jatkuvassa epävarmuudessa elämisen kanssa. Raportin mukaan monet valkokaulustyöntekijät itse asiassa tällä hetkellä jo elävät tulevaisuuden työelämässä, missä hyvinvointi ja yhteenkuuluvuus ovat merkittäviä työelämän haasteita. 

Tietääkseni ensimmäistä kertaa raportin historiassa, WEF:in raportti alleviivaa hyvinvointitaitoja osana tulevaisuuden työtä. 

Inhimillisen pääoman ja potentiaalin johtaminen yritysten kriittisenä menestystekijänä

Suuri osa työelämässä olevista ihmisistä tulee seuraavan viiden vuoden aikana tarvitsemaan joko täydentävää tai täysin uutta oppimista. Työelämä on pirstaloitunut ja selkeät urapolut ovat jäämässä menneisyyteen. Työelämänsä aikana entistä suurempi osa työntekijöistä vaihtaa töitä useamman eri elinkeinosektorin välillä. Sisäiset koulutukset, e-oppiminen ja oppimisalustat tulevat täyttämään suurimman osan työelämän koulutustarpeesta. Ostetut ulkopuoliset koulutukset ovat vain pieni osa tulevaisuuden oppimisympäristöä.

Raportti nostaa yritysten kriittiseksi menestystekijäksi inhimillisen pääoman ja potentiaalin strategisen johtamisen. Yleisen epävarmuuden kasvun myötä myös yritysten investoinnit inhimilliseen pääomaan ovat olleet varovaisia. Useimmissa tapauksissa koulutusten odotettu takaisinmaksuaika (ROI) on ollut alle vuoden tasoa. Nopeat takaisinmaksuajat eivät pääsääntöisesti tue syvällistä uudelleen oppimista vaan lähinnä täydentävää koulutusta. On myös rohkaisevia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat ottaneet huomattavia askeleita työvoimansa uudelleenkoulutukseen ja näin taannut tarvittavan osaamisen yrityksen sisällä myös tulevaisuuden tarpeitansa ajatellen. Raportin mukaan hyvinvointivaltiot kuten Suomi ja Tanska, joissa on merkittävä sosiaalinen turvaverkko, ovat muita maita paremmassa asemassa vastaamaan työelämän kasvavaan oppimistarpeeseen. 

Analyysi: raportti yllättää korostamalla henkilökohtaisia taitoja

Raportti vahvistaa monilta osin viime aikoina esitettyjä aavistuksia siitä, miltä tulevaisuuden työ näyttää. Monelle tulevaisuus on jo täällä. Viimeisimmän vuoden aikana monipuolinen itsensä johtaminen, kuten tehtävien hallinta, yhteinen koordinaatio, stressinhallinta, epävarmuudensietokyky, fyysisen hyvinvoinnin ylläpito, ergonomia ja monet muut hyvinvointitaidot ovat nostaneet päätään aivan uudella tarmolla. Näillä näkymin nämä taidot ja aiheet eivät ole katoamassa lähiaikoina, päinvastoin.

Muutoksen kompleksisuus, volatiliteetti, epävarmuus ja monitulkinnallisuus lisäävät monitahoisessa maailmassa tarvittavia kykyjä, kuten ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Tämä trendi tuli ilmi jo WEF:in aiemmassa raportissa vuonna 2015. Tuolloin näytti siltä, että vuonna 2020 avaimet menestykseen tulevaisuuden työelämässä olisivat sosiaaliset taidot, kyky toimia ja ajatella eri taustaisten ihmisten kanssa yhteisen ongelmanratkaisun äärellä sekä johtaminen. Tähän taustaan nähden WEF:in uusin raportti yllättää korostamalla henkilökohtaisia taitoja, jotka lasketaan itsensä johtamisen alle, kuten henkilökohtaiset oppimisstrategiat ja resilienssi. 

Raportti on tältä osin mullistava. Hyvinvointi todetaan olennaiseksi työelämän taidoksi, jota voidaan oppia muiden itsensä johtamisen taitojen rinnalla. Kansalaisten tai työntekijöiden hyvinvointi ei ole vain valtion tai yrityksen vastuulla, vaan entistä enemmän taito, jota kuuluu päivittää, parantaa ja jossa voi jopa pyrkiä zen-mestarin tasolle.

Taitavinkaan hyvinvoinnin zen-mestari ei pitkällä tähtäimellä voi hyvin yrityksessä, jossa toimitaan älyttömästi ja muut ihmiset voivat huonosti. 

Raportin näkemys hyvinvoinnista on toisaalta myös varovainen. Yksilöllisistä hyvinvointitaidoista alettiin puhua laajemmin tutkimuksessa jo 2000-luvun alussa. Organisaatiotutkimuksessa kuten myös hyvinvointitutkimuksen eturintamassa puhutaan jo yhteisöllisten taitojen merkityksestä (collective capabilities). Kuten johtamiskeskustelun historiasta voidaan huomata, varsin usein yksilölliset ominaisuudet kuten taidot ja piirteet ovat sittenkin varsin usein ympäristönsä tuotteita. Taitavinkaan hyvinvoinnin zen-mestari ei pitkällä tähtäimellä voi hyvin yrityksessä, jossa toimitaan älyttömästi ja muut ihmiset voivat huonosti. Myös hyvinvointi on monella tapaa joukkueurheilulaji. Ehkä tämä tulee olemaan WEF:in seuraavassa vuonna 2025 julkaistavassa raportissa.


Lue myös

Etätyöapatiasta sujuvaan etätyöhön – yleisimmät haasteet ja vinkit niiden selättämiseen

Nick Ahleskog

Myötätuntoa voi ja kannattaa harjoitella – kolme vinkkiä työelämän kohtaamisiin

Tiina Rantakokko

Lähijohtaminen etäelämässä

Valmennuksessa käsittelemme etätyöaikana huomiota vaativia johtamisen teemoja ja opimme muokkaamaan ja soveltamaan lähijohtamista uudessa tilanteessa.

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.