Uuden ajan organisaatioissa tulevaisuuden palvelutarjonta perustuu henkilöstön tämän päivän oppimisunelmille. Organisaatioiden kehittämisen seuraava askel on yhdistää sisäisen motivaation johtaminen, osaamisen kehittäminen ja organisaation uusiutumiskyky.
Työn ja johtamisen kehittämisessä on jo pitkään puhuttu sisäisestä motivaatiosta. Työn mielekkyyttä on pyritty vahvistamaan mm. tukemalla merkityksellisyyden kokemusta ja päästämällä ihmisten vahvuudet paremmin esiin. Työstään innostuneiden ihmisten tiedetään olevan mm. tehokkaampia, asiakasorientoituneempia ja onnellisempia.
Toisissa pöydissä taas on keskusteltu organisaatioiden uusiutumiskyvystä. On mietitty innovaatioprosessien vahvistamista ja luotu jos jonkinmoisia luovan ajattelun turvapesiä, joissa ideat saavat rauhassa lentää. On myös pohdittu, miten jatkuvan parantamisen prosessit pyörisivät sujuvasti arjessa ilman paapomista ja miten uudet innovaatiot saisi jalkautettua työn arkeen ilman suurempaa kitkaa.
Nyt on aika tuoda nämä asiat yhteen.
Kiihtyvän muutoksen maailmassa johtajan tulisi oikeastaan olla huolissaan vain oppimis- ja keksimiskyvystä
Tulevina vuosina jokainen organisaatio saa eteensä lukemattomia mahdollisuuksia keksiä kuluttajia inspiroivia ratkaisuja, usein hyödyntäen uusia teknologioita. Sekä palvelutarjonta että tekemisen tavat ovat hurjassa muutoksessa, eikä tuolle muutokselle ole näkyvissä loppua. Se, mihin mahdollisuuksiin organisaatio tarttuu tai kuka asioita organisaatiossa edistää, on käytännöllinen päätös.
Siihen vaikuttaa asian mittakaavasta ja organisaatiosta riippuen hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimies tai työntekijät. Riippumatta siitä, kuka päätöksen tekee, kannattaisi tuossa päätöksessä ottaa vahvasti huomioon työntekijöiden tulevaisuutta koskeva sisäinen motivaatio, toisin sanoen heidän oppimisunelmansa.
On nimittäin niin, että tehokkuuden, asiakasajattelun ja onnellisuuden lisäksi sisäisesti työstään motivoituneet ihmiset ovat myös merkittävästi kekseliäämpiä (ne uudet innovaatiot!) ja he oppivat nopeammin ja syvemmin. Kiihtyvän muutoksen maailmassa nuo ovat oikeastaan ainoat asiat, joista johtajan tulisi olla huolissaan.
Kuva 1. Menestyksekkäin tulevaisuus löytyy organisaation mahdollisuusavaruuden ja työntekijöiden oppimisunelmien rajapinnasta.
Yksinkertaisimmillaan tämä ajatus konkretisoituu esimerkiksi uusien toimintatapojen kokeilemisen työnjaosta päätettäessä. ”Annetaan Riitan ja Jaskan kokeilla tuota robottia työkaverina hotellisiivouksessa, kun heidän kerran tiedetään olevan kiinnostuneita robotiikasta. Pena ja Matti eivät ainakaan halua robottia työkaverikseen, joten kokeilu olisi heidän kanssaan jo ennalta tuomittu epäonnistumaan.”
Tämän saman ajatuksen voi viedä myös hieman radikaalimpiin sfääreihin. Organisaatio voi tulevaisuuden mahdollisuuksiaan pohtiessaan aivan hyvin hylätä päteviä vaihtoehtoja ja tarttua sellaisiin pitkäkestoisiin visioihin, joiden tiedetään toteuttavan työntekijöiden oppimisunelmia. Sellaisten visioiden toteutumisella on melkoinen motivaatiomoottori tukenaan, eikä tarvitse paljon huolehtia työntekijöiden karkaamisesta kilpailijan huomaan.
Oletko koskaan kysynyt johdettaviltasi, minkälaisten asioiden oppimisesta he unelmoivat?
