Onko sisäistä motivaatiota olemassa?

sisäinenmotivaatio
Kuva: Adam Gong / Unsplash

Työelämässä puhutaan yhä enemmän työntekijöiden sisäisen motivaation johtamisesta ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten palkan, rinnalla. Tutkija-valmentajamme Peter Kenttä esittää filosofisen ajatuspähkinän ja kertoo, miksi sisäisen ja ulkoisen motivaation erottelu ei olekaan aivan niin yksiselitteinen kuin mitä usein ajattelemme.

Kuuntele blogiteksti täältä.

Filosofia ymmärretään usein rakkautena käsitteisiin ja jopa pedanttisena pyrkimyksenä niiden tarkkaan käyttöön. Tieteellisissä teorioissa vilisee käsitteitä, ja varsinkin sosiaalitieteissä filosofeja lainataan ja heidän ajatuksiinsa vedotaan usein, kun uutta teoriaa ja sen keskeisiä käsitteitä pyritään laittamaan kartalle. Tieteentekijöillä on tietty tarve filosofialle, koska he haluavat olla tarkkoja käsitteistä – en tunne yhtäkään tutkijaa, joka puhuisi käsitteellisen huolimattomuuden puolesta. Monet tutkijat saattavat kahdenkeskeisissä keskusteluissa jopa myöntää, että heidän tulisi lukea enemmän filosofiaa.

Tieteellisten teorioiden käsitteissä on yllättävän usein piilotettuja filosofisia ongelmia. Tässä yhteydessä filosofinen ongelma voidaan ymmärtää käsitteellisenä epätarkkuutena tai tahtomattomana monitulkinnallisuutena. Tästä voidaan antaa esimerkkinä jo monelle tuttu ”sisäinen” ja ”ulkoinen” motivaatio. Nämä kaksi käsitettä ovat itsemääräämisteorian (self-determination theory, SDT)* myötä modernin motivaatioteoretisoinnin keskiössä. Sisäisellä motivaatiolla viitataan sellaiseen tekemiseen, joka on nautinnollista itsessään tai sellaista, joka lähtee omasta itsestään eikä esimerkiksi ulkoisista paineista. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö pyritään saamaan tekemään jotakin esimerkiksi kehun, ruoskan, palkinnon tai kuuluisuuden takia. Nyt päästään ajatuspähkinään.

Ajattele omaa, aitoa sisäistä motivaatiotasi. Kohdista sisäinen katseesi sellaiseen tekemiseen, joka juontaa itsenäisestä sinusta ja jota tekisit, vaikka et saisi siitä rahaa, kunniaa tai kehuja. Onko listasi jo valmis? Älä jatka eteenpäin ennen kuin olet listannut ainakin kolme asiaa.

Kun etsitään jotakin syvältä itsensä sisältä lähtevää ”sisäistä motivaatiota”, käytännöllinen listamme viittaakin johonkin meistä itsestä ulkopuolella olevaan.

Kun tarkistat listasi, todennäköisesti se koostuu itsestäsi ulkopuolisista asioista kuten koodaamisesta, excelin hakkaamisesta, kokkauksesta, lukemisesta, joogaamisesta, lenkkeilyistä, pleikkarin pelaamisesta tai vaikkapa lasten kanssa leikkimisestä. Nyt päästään paradoksiin: kun etsitään jotakin syvältä itsensä sisältä lähtevää ”sisäistä motivaatiota”, käytännöllinen listamme viittaakin johonkin meistä itsestä ulkopuolella olevaan. Esimerkiksi koodaaminen ei ole ihmisluonnosta juontava perustarve vaan yhteiskuntamme teknologinen tuotos. Etsimme sisäistä, mutta päädyimme ulkoiseen. Miten tässä nyt näin kävi?

Kunkin on tietenkin itse päätettävä, kuinka tosissaan tai leikkimielisesti haluaa ottaa tämän ajatuspähkinän. Jos sen haluaa ottaa tosissaan, joutuu miettimään ”sisäisen” ja ”ulkoisen” motivaation käsitteellistä tarkkuutta. Onko se mahdollisesti vain jossakin mielessä kätevä vastakkainasettelu mutta käsitteellisesti epätarkka?

Kenneth Burke toi tämän filosofisen ongelman esille jo vuonna 1945 kirjassaan A grammar of motives. Burken mukaan usein tieteelliseksi tunnistetussa materialistisessa kielenkäytössä, jossa viitataan sisäiseen – johonkin itsessään (an sich), itsenäiseen, aitoon, puhtaaseen, substanssiin, esanssiin – päädytään välttämättä määrittelemään asia jonkin konkreettisen ulkopuolisen kautta.

Burke argumentoi, että mitään ei voida käsittää tyhjiössä ilman kontekstia, tilannetta tai jotakin sen ulkopuolista. Tuo ulkopuoleisuus usein epähuomiossa redusoidaan sisäiseen käsitteeseen, jonka siis tulisi olla ulkopuoleisuuden vastakohta. Tästä syntyy Burken mukaan ”substanssin paradoksi”. Burken mukaan sama käsitteellinen muottivirhe, jos sen haluaa mieltää sellaisena, koskee myös muita dialektisia käsitteitä kuten aktiivinen vs. passiivinen, aktuaali vs. potentiaali, implisiittinen vs. eksplisiittinen jne. Burke sanoo, että kun etsimme sisäistä (esim. itseämme, motivaatiotamme, aitoja tunteitamme) tarkalla käsitteellisellä silmällä, se jotenkin vain katoaa ilmaan.

Nyt päästäänkin otsikkoomme: Onko sisäistä motivaatiota olemassa?

*Lähde:

Deci, E.L., Olafsen A.H. & Ryan, R.M. (2017) Self-Determination Theory in Work Organizations: The State of a Science. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 4: 19-43.

Peter Kenttä

Peter Kentän (DI) valmennukset Filosofian Akatemiassa keskittyvät erityisesti yhteisön vahvuuksien tukemiseen ja muutosjohtamiseen. Hän valmistelee väitöskirjaa organisaatiokulttuurin ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä Aalto-yliopistossa ja opettaa siellä myös johtamista.

Jatka lukemista



Tutustu valmennuksiimme



Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi

Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessi on teille räätälöity kokonaisuus. Kehittämistoimenpiteet suunnitellaan tarpeidenne mukaan ja prosessin etenemistä seurataan arviointityökalulla.
Lue lisää Itseohjautuvuuden vahvistamisen kehitysprosessista


Sisäisen motivaation johtamisen valmennus

Valmennus antaa esimiehille työkalut sisäisen motivaation johtamiseen. Se vie osallistujat johtajana kasvamisen polulle, jonka jälkeen he uskaltavat antaa ihmisilleen enemmän vapautta, vaatia kovempia tuloksia ja tarjota voimakkaamman merkityksen kokemuksen työn arjessa.
Lue lisää Sisäisen motivaation valmennuksesta
OTA YHTEYTTÄ

Tilaa blogimme ja kuule ensimmäisten joukossa työelämän muutoksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista!