Onnistunut organisaatiomuutos edellyttää tukilihasten vahvistamista

Vaikka jokaisen organisaation muutosprojekti on omanlaisensa, organisaatioiden kehittämisessä on tiettyjä samankaltaisuuksia. Peter Kenttä havainnollistaa asiaa peilaamalla organisaatiomuutosta tavoitteelliseen salitreenaamiseen: kummassakin onnistumisen avain on tukilihasten vahvistaminen.

Kuuntele audio

Salitreenaamisessa usein erotellaan kuntoilu (exercise) treenaamisesta (training). Kuntoilu on vapaamuotoista liikuntaa, joka mielen ja päivän tunnelman mukaan voi sisältää myös voimaharjoitteita. Treenaaminen puolestaan on tavoitteellista voimaharjoittelua, jossa saliohjelma on etukäteen suunniteltu kokonaisuus, joka vaatii johdonmukaisuutta ja sitoutumista pitkäkestoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet useimmiten vaihtelevat henkilön mukaan. Se voi olla painonpudotus, lihasmassan kasvattaminen, ulkonäön parantaminen, voiman kasvattaminen, toisen urheilulajin tukeminen sopivilla voimaharjoitteilla, kehon koostumuksen muuttaminen, liikuntavamman jälkeinen kuntouttaminen jne. Salitreenien ohjelma (programming) suunnitellaan sellaiseksi, että tavoitteet saavutetaan realistisessa ajassa ja niin että se sopii yhteen muun elämän kanssa. 

Niin salitreenaamisessa kuin myös organisaation kehittämisessä tulee usein vastaan tyypillinen ongelma. Kehitys jossakin vaiheessa jämähtää tietylle tasolle (plateau), systemaattisesta ja sitoutuneesta treenaamisesta huolimatta. Kokeneilla treenaajilla on tietty työkalupakki, jota he voivat itse kokeilla kehityksen uudelleenkäynnistämiseksi. Keinoja ovat mm. harjoitustempon muuttaminen, sarjojen pituuden vaihteleminen jne. Joskus näistä muutoksista huolimatta – sekä uusien että kokeneiden salitreenaajien kohdalla – kehitys silti pysyy paikallaan. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa kääntyä oman henkilökohtaisen valmentajan (PT) tai organisaation kehittämisen asiantuntijan puoleen.

Valmentajan ja organisaatiokehittäjän osittain tieteeseen ja osittain kokemukseen perustuva työkalupakki on useimmiten huomattavasti laajempi kuin kokeneen salitreenaajan tai muutosjohtajan. Useimmiten ongelma on silti perusteissa. Salitreenaaja on useimmiten edennyt liian nopeasti isompiin ja isompiin painoihin nopean kehityksen toiveessa, jonka seurauksena liikeradat ja tekniikka – treenaamisen muoto (form) – ovat vääristyneet ajan saatossa. Isot nostot ja liikkeet vaativat monien eri lihasten yhteispeliä ja oikea-aikaista aktivaatiota. Varsin usein liikkeisiin tarvittavat pienemmät tukilihakset ovat jääneet huomiotta, vaikka ne ovat elintärkeitä liikeratojen ja isompien painojen hallinnan kannalta. Kehityksen uudelleenkäynnistämiseksi suunnitellaan uusi ohjelma, joka sisältää painojen pudottamista sille tasolle, jolla tekniikka pysyy kasassa ja treenien painopistettä muutetaan verrannollisesti heikkojen tukilihasten vahvistamisen suuntaan. Näillä muutoksilla kehitys lähtee lähes aina uuteen nousuun.

Muutos vaatii nöyryyttä hyväksyä, ettei ollutkaan aivan niin vahva kuin uskoi sekä uskoa siihen, että kevyemmillä mutta määrätietoisilla tukiharjoitteilla lopulta parannetaan tärkeitä isoja nostoja. Lisäksi tarvitaan uskallusta pyytää apua.

Muutosprosessissa tehdastyöntekijän tarvitsee harjoitella aitoa kuuntelua ja toisten arvostusta lähes yhtä varmasti kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän.

Oman kokemukseni mukaan myös kaikissa organisaation kehittämisprojekteissa on yksi läpileikkaava teema, joka on organisaation “tukilihasten” vahvistaminen. Organisaation tukilihaksilla tarkoitan erityisesti seuraavaa kolmea osaamisaluetta:

  1. Kuuntelun ja arvostamisen taidot
  2. Vuorovaikutus- ja yhteisymmärrystaidot
  3. Omatoimisuustaidot

Organisaation kehittäminen vaatii vallitsevan tilanteen ymmärtämistä, jokaisen organisaation jäsenen näkökulmasta. Muutosprosessissa tehdastyöntekijän tarvitsee harjoitella aitoa kuuntelua ja toisten arvostusta lähes yhtä varmasti kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän. Tämä ei onnistu millään muulla tavalla kuin harjoittamalla kuuntelu- ja arvostuslihaksia muutosprosessin aikana. Ellei se, mihin kiinnitetään huomiota ja se, mitä arvostetaan, muutu kehitysprojektin aikana, on lähes varmaa, että muutosprojekti on epäonnistunut.

Muutosprosessissa etsitään lähes aina tiettyjä kulminaatiopisteitä, joissa muutos konkretisoituu. Jos aiemmin on tilanteessa X tehty teko Y, niin muutoksen jälkeen tilanteessa X tehdään teko Z. Vaikeus on, että kaikkien, jotka ovat osallisia tilanteessa X, tulee ymmärtää, että nyt tehdään teko Z eikä Y, sekä miksi ja miten Z tehdään yhdessä. Tämä ei onnistu muulla tavalla kuin vuorovaikutus- ja yhteisymmärrystaitojen avulla.

Tukilihasten treenaamisen tavoite on, että kun isoja nostoja tehdään, tukilihakset aktivoituvat automaattisesti ponnistusten yhteydessä. Organisaatioissa muutoksia ei jalkauteta, kuten niin usein kuulee sanottavan, vaan muutosten omistajuus siirtyy sille tasolle, jolla muutos aidosti tehdään. Muutosprosessin alussa muutoksen omistajuus on johtoryhmällä tai ohjausryhmällä, mutta muutosprosessin loputtua sen tulee olla tiimillä tai yksittäisellä organisaation jäsenellä. Muissa tapauksissa muutos on jäänyt kesken. Muutoksen omistajuuden siirto vaatii lähes aina omatoimisuustaitojen kehittämistä. Omatoimisuus vaatii turvallisen ympäristön, jossa saa epäonnistua, kun omatoimisuus kehittyy. Se vaatii tulevaisuudenuskoa sekä tavoitteiden selkeyttä. Johtoryhmä ei pysty pakottamaan omatoimisuutta, mutta he voivat luoda olosuhteet, jossa omatoimisuustaidot kehittyvät.

Olen kehitysprojekteissa törmännyt lukemattomiin osaaviin ja älykkäisiin johtajiin, esimiehiin ja työntekijöihin. Organisaation ei tulisi koskaan väheksyä omaa osaamistaan ja kykyään uudistua. Silti aloittelevan salitreenaajan sekä kokeneen konkarin ja vastaavasti sekä uusien että veteraanimuutosjohtajien on syytä miettiä, milloin on syytä kääntyä osaavan valmentajan puoleen. Osaava valmentaja pystyy nopeuttamaan ja sujuvoittamaan muutosprosessia, erityisesti vahvistamalla organisaation tukilihaksia.


Lue myös

Ketterässä oppimisessa tavoitteena ei ole oppiminen

Työ asettaa tekijälleen oppimistavoitteen, jota kohti sitten kuljetaan mahdollisimman ketterästi.

Kulttuurin luominen ei tule yhdessä eikä kahdessa yössä. Puhutaan vuosista ja puhutaan kärsivällisyydestä.

Mitä yhteistä on Suomen jalkapallomaajoukkueen voitolla ja menestyvän organisaation kulttuurilla? Jalkapallolle omistautunut valmentajamme Peter Jung kertoo.

Tiede ja kehittäminen blogi

Kysy konsultiltasi, miten hän hyödyntää tiedettä organisaatiosi kehittämisessä

Peter Kenttä

Filosofia ja organisaatiot blogi

Mihin filosofiaa tarvitaan organisaation kehittämisessä?

Peter Kenttä