Organisaation hyvän kehä: hyvinvointi ja/vai tuottavuus?

Mahtuuko hyvinvointi ja tuottavuus samaan lauseeseen? Vai edistetäänkö toista aina toisen kustannuksella? Organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen pohtii hyvinvoinnin ja tuottavuuden suhdetta hyvän kehänä, jossa kumpaakin tarvitaan. Mutta mikä siitä lopulta tekee vallankumouksellista?

Kuuntele audio

Filosofian Akatemia käynnisti syyskauden odotetuilla ja kaivatuilla yhteisöllisillä riennoilla ja virittäytymällä peruskysymysten äärelle, kun pitkästä aikaa pääsimme kokoontumaan kasvotusten. Yhteisen tilannekuvan päivitys keskellä koronahässäkkää ja lomakauden jälkeen tuli tarpeeseen. Reissun kimmokkeena jäin myös pohtimaan sitä, mistä syntyy organisaation hyvän kehä.

Keskustelimme ja pohdimme yhteisten päiviemme aikana muun muassa sitä, mikä onkaan Filosofian Akatemian purpose, olemassa olomme perimmäinen tarkoitus? Tai toisin sanoen: mitä suomalainen työelämä menettäisi, jos Filosofian Akatemiaa ei enää olisi?

Rakennamme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa parempaa, inhimillisempää työelämää. Mitä se on tarkemmin sanottuna? Ja jatkokysymyksenä: mikä siinä on arvojemme – tiede, rakkaus, vallankumous – mukaan vallankumouksellista?

Asiaa työstänyt pienryhmä avasi Filosofian Akatemian tarkoitusta hyvän kehän kautta, johon kuuluvat hyvinvointi ja tuottavuus. Vahvistamalla hyvinvointia tuottavuus paranee; parantamalla tuottavuutta myös ihmisten hyvinvointi kasvaa. Kun sekä hyvinvointi että tuottavuus ovat tasapainossa ja kestävällä pohjalla, organisaatiolla on mahdollisuus kukoistaa.                                                                                                                                         

Kumpi on oleellisempi, kumpi tulee ensin? Jos hyvän kehä syntyy näistä elementeistä, kumman varassa se pyörii? Takertumatta käsitteiden täsmälliseen määrittelyyn kysymys on perustavanlaatuinen: rakennammeko organisaatiota ensijaisemmin ihmisten hyvinvoinnin tukemisen vai tuottavuuden kohentamisen ohjaamina? Kumpi näkökulma ohjaa ajatteluamme ja edelleen sitä, millaista organisaatiota luomme?

Ajatus siitä, että ihmisten hyvinvointi on elinvoimaisen organisaation edellytys, ei ole vallankumouksellinen, ajatuksena useimmat meistä allekirjoittavat sen. Sen sijaan ajatuksen todeksi eläminen ja käytäntöihin vieminen voi olla vallankumouksellista.

Itseään vahvistava hyvän kehä syntyy toimivasta kokonaisuudesta. Erinomaista tulosta tekevät tiimit syntyvät siitä, että työ toimii, niin inhimillisesti kuin muiltakin lähtökohdiltaan. Hyvinvointi edellyttää, että työ on vaikuttavaa ja merkityksellistä. Ja jotta hyvän kehä jatkaisi pyörimistään, tuottavuutta ei voi kasvattaa ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. 

Kukapa ei hyvinvointia haluaisi?

Ajatus siitä, että ihmisten hyvinvointi on elinvoimaisen organisaation edellytys, ei ole vallankumouksellinen, ajatuksena useimmat meistä allekirjoittavat sen. Sen sijaan ajatuksen todeksi eläminen ja käytäntöihin vieminen voi olla vallankumouksellista. 

Useinkaan ei liene epäilystä siitä, etteikö organisaatioissa pohjimmiltaan tahdottaisi ihmisten parasta, mutta kyvykkyys rakentaa organisaatio ajatuksen ympärille ei vain aina kanna loppuun asti. On vaikeaa yhdistää ihmis- ja organisaatioymmärrys ja liiketoiminta – hyvinvointi ja tuottavuus.

Organisaation kyvykkyyttä saatetaan esimerkiksi mitata tulostavoitteilla, jotka suuntaavat katsomaan kohti “omaa napaa” yhteisen edun tavoittelun sijaan. Jotta hyvän kehä voisi pyöriä, organisaation vastuulla on luoda ja jatkuvasti päivittää toimintamalli, joka tuottaa kollektiivista hyvinvointia. Hyvinvoinnin takana seisominen tarkoittaa, että myös organisaatiorakenteet joustavat tarpeen mukaan.

Kuten Buurtzorgin kotihoidon perustaja Jos De Blok on tähdentänyt, vallankumouksellinen organisaatioiden kehittäminen rakentuu pohjimmiltaan ihmisymmärryksen ja luottamuksen varaan. On välttämätöntä ymmärtää työn luonnetta ja liiketoimintaa, mutta ilman luottamuksen rakentamista ja osoittamista toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Tuottavuuden ytimessä on siten viime kädessä positiivinen, tutkimukseen perustuva ihmiskuva.


Eero Lahtinen on organisaatiokehittäjä ja konsultti, jonka ehtymättömänä mielenkiinnon kohteena on auttaa organisaatioita ymmärtämään itseään elävänä systeeminä ja hyödyntämään siitä kumpuavaa toimintapotentiaalia.

Lue myös

Ihmisyys on työn ytimessä – anna sille tilaa, niin tulokset seuraavat perässä

Tytti Kokko kirjoittaa ihmisyyden ja tunteiden merkityksestä. Miten tunteet vaikuttavat ydintyön tekemiseen ja tulokseen?

Keskeneräisyys on hyve

Pitääkö johtajan olla täydellinen ja kaikkitietävä?Pitkän johtajauran tehnyt Peter Jung kertoo, miksi keskeneräisyys voittaa täydellisyyden.

Organisaation kehityskumppanuus

Yhteistyömme on vaikuttavinta silloin, kun tunnemme asiakkaamme pintaa syvemmältä. Kehityskumppanuudessa käytössäsi on koko Filosofian Akatemian osaaminen.

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcast

Keskustelemme työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.