Blogi

Työn murros ja uuden oppimisen tarve ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä mediassa. On puhuttu, että jopa kolmanneksen työikäisistä on kouluttauduttava uudelleen. Tarpeessa oppia uutta ei kuitenkaan ole läheskään aina kysymys ammatista toiseen hyppäämisestä vaan oman ammatin harjoittamisesta uudella tavalla. Oppiminen tapahtuu osana työtä. Täydennyskoulutusajattelun rinnalle on noussut ”ketterä oppiminen”. Ketterästä oppimisesta vastikään kirjan kirjoittanut […]

Olemme aiemmissa blogikirjoituksissamme käsitelleet itseohjautuvuuden kontekstisidonnaisuutta. Eri tilanteisiin ja toimintaympäristöihin sopii erilainen itseohjautuvuus, ja kun itseohjautuvuutta lähdetään organisaatiossa vahvistamaan, on ensimmäiseksi määriteltävä, millaista itseohjautuvuutta halutaan vahvistaa. Tekstissä Nick Ahleskog esittelee itseohjautuvuuden eri muodot sekä kertoo, minkälaista kilpailuetua kultakin muodolta voidaan odottaa. Kuuntele blogiteksti täältä. Itseohjautuvuutta ilmenee työelämässä monissa eri muodoissa ja joskus voi olla hankalaa […]

Kuinka luoda tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi työelämä, ja mikä ratkaisuksi perheen ja työn yhdistämiseen ja ilmastonmuutokseen? Oikeudenmukaisuutta tutkiva valmentajamme Reima Launonen kirjoittaa käsillämme olevista yhteiskunnallisista haasteista ja siitä, miksi näihin vaikuttaminen edellyttää muutoksia työelämässämme. Kuuntele blogiteksti täältä. Työelämämme rytmi ja sen korostamat arvot eivät palvele enemmistöä. Tämä on iso ristiriita etenkin, kun elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Työllä […]

Mikä tekee ihmisjoukosta organisaation? Tarkoittaako itseorganisoituminen sitä, että ihmiset tekevät vapaasti mitä huvittaa? Frank Martela perustelee, miten itseorganisoitumisella vastataan täysin samoihin organisaation perushaasteisiin kuin byrokratiallakin – tuloksena vain muutoskykyisempi ja asiakaslähtöisempi organisaatio. Kuuntele blogiteksti täältä. Ihmisjoukko seisoo bussipysäkillä samaa bussia odotellen. Ovatko he organisaatio? Toinen porukka katsoo samaa näytelmää teatterissa. Ovatko he organisaatio? Molemmissa tapauksissa […]

Työelämä 2020 -hanke julkaisi yhdessä Filosofian Akatemia Oy:n kanssa keväällä raportin suomalaisen johtajuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Projekti on saanut jatkoa kolmen työpajan muodossa, joista ensimmäinen järjestettiin 9.11.2018 ja jossa käsiteltiin keskustelukulttuurin kehittämistä organisaatioissa. Työpajaa fasilitoinut valmentajamme Nick Ahleskog summaa käydyt keskustelut ja tarjoaa tiivistelmän parhaista käytänteistä keskustelukulttuurin parantamiselle. Kuuntele blogiteksti täältä. Työpajan teemaa oli työstämässä […]

Miksi hierarkkinen rakenne estää organisaatiota toimimasta järkevästi asiakkaan kannalta? Sami Paju kertoo havainnollistavin esimerkein, mitä voi seurata, kun maailman ilmiöitä yritetään mahduttaa organisaatioon sen sijaan, että organisaatiota mukautettaisiin ympäröivän maailman mukaan. Kuuntele blogiteksti täältä. Kreikkalaisen mytologian Procrustes oli tilanomistaja Ateenan ja Eleusiksen välissä. Hänellä oli vähintäänkin omaleimainen käsitys vieraanvaraisuudesta. Procrustes nimittäin kaappasi ohikulkijoita kotiinsa ja […]

Mikä merkitys visiolla on itseohjautuvuutta tukevassa organisaatiossa ja miten vision voi luoda henkilöstön kesken? Varatoimitusjohtajamme Maija Tiitinen kertoo Filosofian Akatemian vision luomisprosessista ja siitä, miksi se ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, ja miksi tästä ei siltikään ole seurannut kaaos. Kuuntele blogiteksti täältä. Joskus käy niin, että kuukausi sitten loistavalta tuntunut aihe ei enää kirjoittamisen […]

Kriittisyys on olennainen osa tiedettä, mutta miksi meidän tulisi suhtautua varauksellisesti, kun törmäämme kokonaista tieteenalaa kohtaan kohdistuvaan kritiikkiin? Peter Kenttä kertoo, mistä tunnistaa hyvän ja huonon tiedekritiikin. Kuuntele blogiteksti täältä. On monia tapoja olla kriittinen. Valeuutisten ja kyseenalaisten julkaisujen aikana kriittisen tarkastelun tarvetta ei voi korostaa liikaa. Tieteentekijöiden parissa usein sanotaan, että jos olet jotakin […]

Kun itseohjautuvuutta lähdetään vahvistamaan ja esimies poistetaan yhtälöstä, päällimmäisenä ajatuksena on usein ”kyttäämisen” vähentyminen ja vapautuneempi tekeminen. Mutta kun vähennämme muodollista kontrollia, luommeko samalla tilaa toisenlaisille, epämuodollisille ja usein vaikeammin määriteltävissä oleville kontrollin muodoille? Nick Ahleskog kirjoittaa itseohjautuvuuden pimeästä puolesta eli piilevästä kontrollista.

Eero Lahtinen kirjoittaa mittaamisen riskeistä ja kritisoi tulostavoitteita organisaatioissa. Miksi mittarin ei tulisi olla sama asia kuin tulostavoite? Millaiset mittarit ovat järkeviä ja miten ne saadaan ohjaamaan toimintaa halutulla tavalla? Kuuntele blogiteksti täältä. Jotta saataisiin sitä, mitä mitataan, tulee mitata oikeita asioita oikealla tavalla. Mittareiden vaikutus ajatteluumme ja toimintaamme on kiistaton sekä hyvässä että pahassa: […]