Filosofian Akatemialla siirryttiin syyskuussa toimitusjohtajattomaan malliin, jossa perinteisesti toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä hoitaa yhteisöstä valittu johtokolmikko. Johtokolmikkoon eli Trioon valittu Minna Janhonen avaa kirjoituksessaan millaiseksi Trion toiminta on muodostunut kuluneiden kuukausien aikana ja kuinka uusi malli on toiminut.
Kova työnteko ja ahkeruus ovat kansallishyveitämme, ja suuri osa meistä on kasvatettu arvostamaan kovaa työntekoa. Nykypäivänä suuri osa tekee kuitenkin tuottavan työn sijaan tietotyötä, jossa tavoitteena ei ole maksimoida tuotosta vaan laatu ja vaikuttavuus. Jussi Venäläinen kertoo miksi on tärkeää kiinnittää huomiota viisaisiin ja kestäviin työtapoihin.
Blogissaan TkT Peter Kenttä tarkastelee suomalaista johtamiskulttuuria ja sen keskeistä erityispiirrettä, sivistystä. Kenttä kertoo käynnissä olevasta tutkimusprojektistaan, miten sivistys on suomalaisen johtamisen vaiettu ja vajavaisesti hyödynnetty voimavara.
Resilienssi on elämänhallinnan ja uusiin tilanteisiin sopeutumisen kannalta tärkeä taito niin työelämässä, kun elämässä muutenkin. Pohjimmiltaan ihminen on kuitenkin yhteisöllinen olento, ja myös resilienssimme vahvistuu suhteessa toisiin ihmisiin. Yksilön selviytymisen sijaan työelämässä tarvitaan psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa muutoksiin reagoidaan sopeudutaan yhdessä tiiminä.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä, tuoden esiin myös omia haasteita ja epäonnistumisia. Tapani pohtii blogissaan, kuinka psykologista turvallisuutta voidaan vaalia myös vaikeiden tilanteiden keskellä, jotta tiimin on vaikeuksien kautta mahdollista kasvaa entistä yhtenäisemmäksi.
Ympärillämme tapahtuu asioita, jotka herättävät meissä huolta, ahdistusta ja pelkoa. Terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat peruspilareita, joita viimeaikaiset tapahtumat pandemia ja sota heijastusvaikutuksineen uhkaavat. Organisaatiokehittäjä ja resilienssitutkija Minna Janhonen pohtii blogissaan millä keinoin voimme päästä huolten kuopasta ylös kohti toivon valoa.
Ajattelemmeko kiireen ja stressin olevan vain työn ominaisuus? Mitä jos sen sijaan pitäisimme sitä epäkohtana, johon tulee puuttua. Sami Paju pohtii blogissaan, kuinka voimme rajata työtämme niin, että varmistamme työstä palautumisen ja jaksamisemme myös seuraavana päivänä.
Valtavaa vauhtia muuttuvassa maailmassa kyky oppia on yksi tärkeimmistä työelämän taidoista. Tutustu kehittämäämme oppimisen starttipakettiin, ja aloita organisaatiosi matka kohti oppivaa työkulttuuria. Organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen kertoo parhaat vinkit työkalun hyödyntämiseen.
Koronapandemian aiheuttaman pakotetun etätyön taittuessa hybridiin ja sen eri versioihin on keskusteltu vilkkaasti siitä, miksi kaikissa tapauksissa työntekijät eivät enää haluakaan palata toimistolle, ja miten tätä kehityssuuntaa voisi muuttaa. Organisaatiokehittäjä Kirsi Sjöblom esittelee blogissaan kaksi olennaisen tärkeää näkökulmaa, jotka on valtaosin ohitettu aiheeseen liittyvässä keskustelussa, ja joilla voi olla keskeinen merkitys toimistoelämän eloon herättämisessä ja koko työyhteisön työn sujuvuudessa.
Filosofian Akatemia päätti kokeilla, miten luonnistuu toiminta ilman toimitusjohtajaa. Hallituksen puheenjohtaja Frank Martela kertoo miksi näin ja miten tässä voidaan onnistua.
