Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen seurasi mielenkiinnolla 8.6. pidettyä TYÖ2030 johtamisverkoston ja Filosofian Akatemian oppimisen johtamisen foorumia. Blogissaan Kirsi kuvailee niitä teemoja ja asioita, joita hänelle jäi foorumista päällimmäisinä mieleen.
Yllättävät tilanteet lisääntyvät maailman muuttuessa yhä kompleksisemmaksi. Silloin olemassa olevan parantamisen sijasta on suuntauduttava yhä enemmän seikkailuun eli uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Blogissaan kehitystoiminnan asiantuntija ja kokeilukulttuurin sanansaattaja Sami Paju kuvaa edellytyksiä uuden luomiselle ja keinoja lisätä kykyä reagoida muutoksiin sekä organisaation että yksilön näkökulmasta.
Nähdäänkö muutostilanteet mahdollisuuksina oppia uutta vai haastavatko vastoinkäymiset oppimiseen kannustavaa kasvun asennetta? Aktiivinen vanhojen tapojen muuttaminen ja uusien mahdollisuuksien löytäminen liittyvät oppimiseen ja kasvun asenteeseen oppimista eteenpäin vievänä voimana. Blogissaan organisaatiokehittäjä Minna Janhonen kuvailee resilienssin eli muutoskyvykkyyden ja oppimisen välistä suhdetta. Kasvun asenne oppimisasenteena tukee muuttuvissa olosuhteissa elämistä. Miten sinä ja organisaatiosi suhtaudutte uusiin asioihin?
Toimivan hybridityömallin tulisi varmistaa sekä työn sujuvuus että yhteisöllisyys. Näiden yhdistelmää ei kuitenkaan ole yksinkertaista toteuttaa, ja varsinkin yhteisöllisyyden ylläpito vaatii aktiivisia toimia. Blogissaan työhyvinvoinnin ja sisäisen motivaation asiantuntija Reima Launonen tiivistää hybridityön johtamisen perusideat muutaman isomman toimintaa ohjaavan ajatuksen tasolle.
Psykologian Tohtori ja valmentaja Tapani Riekki nostaa blogissaan esille asioita, miksi vitutuksen tutkiskelu on suotavaa. Hänen mukaansa vitutus on hyvin epätarkka, mutta voimakas ilmaisu, joka avaa upeasti pohdinnallista avaruutta. Tapani kehottaa blogissaan tekemään pienen matkan vitutuksen ytimeen ja samalla oman tunnemaailman äärelle.
Operatiivinen johtajamme Maija Tiitinen pohtii, kumpi on johtamisen näkökulmasta kestävämpi ratkaisu: pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman paljon työntekijöiden ongelmia vai auttaa heitä löytämään ratkaisut itse. Hän lähestyy aihetta reflektoimalla sitä henkilökohtaiseen kokemukseensa esihenkilönä toimimisesta erilaisissa organisaatioissa.
Kuinka kehittää johtoryhmän toimintaa, ja mitä kehittäminen vaatii sekä johtoryhmän jäseniltä että valmentajalta? Organisaatiokehittämisen konkari TkT Peter Kenttä kiteyttää hyvän johtoryhmävalmennuksen viiteen kohtaan, jotka kaikki vaativat sekä hyvää valmentajaa että valmistautunutta johtoryhmää.
Jaetaanko teillä työtä motivaatioperustaisesti? Organisaatiokehittäjä Nick Ahleskog esittelee blogisarjassaan hyväksi todettuja käytänteitä ja työkaluja tiimien toiminnan tueksi. Tässä blogissa hän perustelee, miksi työtä kannattaa jakaa motivaatioperustaisesti ja esittelee sen avuksi motivaatiokartoituksen.
Asiakkuudenhallinnan ammattilainen Merja Laaksonen suosittelee työyhteisöjä lämpimästi tutustumaan erilaisiin uusiin tapoihin organisoida työtä. Blogissaan hän kuvailee omia kokemuksiaan uutena työntekijänä itseohjautuvasti toimivassa Filosofian Akatemiassa. Muutos uudenlaiseen tapaan vie energiaa, mutta motivoituneet työntekijät ja parempi työn tuottavuus ovat vaivannäön arvoisia!
Miten tiimihenki luodaan etätyöskentelyn jälkeen uudelleen? Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen kehottaa rakentamaan suhdeluottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimeissä, koska se luo mahdollisuuden yritysten menestymiseen.
