Mitä koronakriisi on paljastanut meille työstä ja elämästä? Yhteiskunnallisista kannanotoistaan tunnettu tutkija-valmentajamme Reima Launonen antaa kunnianosoituksen ammattiryhmille, jotka mahdollistavat yhteiskuntamme toimivuuden pandemian keskellä.
Työelämässä riittää haasteita ja haastavissa tilanteissa usein kaivataan tieteellistä selitystä. Tässä kirjoituksessa valmentaja ja tutkija Peter Kenttä kertoo mitä eroa on tieteellisellä avaavalla selityksellä ja tieteellisellä pois selityksellä. Kummallakin on paikkansa, mutta väärä selitys väärään paikkaan voi tuottaa enemmän tuhoa kuin tulosta.
Kun arki on rakennettava joka päivä uudestaan globaalin kaaoksen ja muutoksen keskellä, muutoskyvykkyyden opit laitetaan tositestiin. Psykologi (PsT) Tapani Riekki kirjoittaa siitä, miten hän on omassa etäarjessaan opetellut kohtaamaan epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita harjoittelemalla aktiivisesti mm. hetkessä olemista, itsemyötätuntoa ja tunteiden tunnistamista.
Filosofian Akatemian operatiivinen johtaja, Maija Tiitinen kirjoittaa aidosti ja henkilökohtaisesti ristiriitaisista tunteista sekä haastavista ajoista, joita maailman nopea muutos on tuonut mukanaan viime viikkojen aikana.
Flow-osaaminen on yksi 2020-luvun työelämän tärkeimpiä taitoja. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi niin organisaatioiden kuin työntekijöiden kannattaa panostaa työssä flow-tilan edellytysten vaalimiseen.
Nyt kun suuri osa maailmaa siirtyy etätöihin, on loistava tilaisuus alkaa kehittää omia ja yhteisiä etätyön tekemisen tapoja. Järki töihin! -kirjan kirjoittaja Sami Paju jakaa tässä artikkelissa vinkkejä alkuun pääsemiseksi.
Itseohjautuvuuden rakenne täytyy aina miettiä yksilöllisesti, kuhunkin organisaatioon sopivaksi. Historian toimivista esimerkeistä kannattaa kuitenkin ottaa opikseen. Tuukka Kostamo kirjoittaa Volvon Uddevallan itseohjautuvuuteen perustuneen autotehtaan menestystarinasta ja menestyksen taustalla vaikuttaneesta ajattelusta.
Uskallatko olla rohkeasti nolo? Mitä on nolouskyvykkyys ja miten nolouden harjoittaminen on samalla myös elinvoimaisten ihmissuhteiden ylläpitämistä? Iida Mäkikallio kirjoittaa vaikeiden tunteiden kohtaamisen, tunnistamisen ja ilmaisemisen tärkeydestä, sekä nolouskyvykkyyden harjoittamisesta.
Miten voisimme lisätä työhön iloa? Vaikka olisi kuinka kiinnostunut ja innostunut työstään, voi kokemus työstä silti muuttua puurtamiseksi. Miia Järvilehto kiinnittää blogikirjoituksessaan huomion neljään seikkaan, joita ilon ja ja innostuksentäyteisen työkulttuurin kehittäminen edellyttää.
Karoliina Jarenko kirjoittaa itseohjautuvuuden kehittämisen kolmesta osa-alueesta: itseohjautuvuudesta, yhteisöohjautuvuudesta ja itseorganisoitumisesta.
