Blogi

Filosofian Akatemia päätti kokeilla, miten luonnistuu toiminta ilman toimitusjohtajaa. Hallituksen puheenjohtaja Frank Martela kertoo miksi näin ja miten tässä voidaan onnistua.

Psykologinen turvallisuus edellyttää, että saamme olla porukassa oma itsemme ilman kasvojen menettämisen pelkoa. Kun koemme olevamme turvassa ja meitä arvostetaan, uskallamme antaa kaikkemme, ilman turhia suodattimia. Jääkö erilaisuuden arvostaminen työelämässä kuitenkin lopulta vain sanahelinäksi, valmentajamme Sonja Strömsholm kysyy.

Itseohjautuvuusteorian mukaan ihminen kokee (työ)elämän merkitykselliseksi, kun kolme psykologista perustarvetta täyttyvät: autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Autonomia on ulkoapäin tulevan kontrollin vastakohta ja tarkoittaa vapautta valita itsenäisesti ja toimia omien valintojen pohjalta. Kyvykkyyteen kytkeytyy kokemus osaamisesta, aikaansaamisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyydessä on kyse tarpeesta olla yhteydessä toisiin ja kokea molemminpuolista välittämistä ja vastuuta, ihminen kanssaihmisistään ja yhteisö jäsenistään.

Pitkittynyt etätyöaika on tuonut etätyössä tarvittavat itsensä johtamisen taidot vahvasti valokeilaan, vaikka tarve niille ei ole varsinaisesti uusi ilmiö. Nykypäivän työelämässä on välttämätöntä hallita myös omaan työhyvinvointiin liittyvät itsensä johtamisen taidot. Uusi tutkimuksemme osoittaa, että sekä itsensä johtamisen taidot että työyhteisön psykologinen turvallisuus ovat yhteydessä matalampaan työuupumukseen ja korkeampaan työn merkityksellisyyden kokemukseen.

Psykologian tohtori ja valmentaja Tapani Riekki kuvaa blogissaan GTD:n (Getting Things Done) oppeja ja pohtii sen toimivuutta ja systeemisiä haasteita etenkin tiimitoiminnan näkökulmasta. Tapani esittää myös kolme vastakkainajattelua, joita jokaisen tiimin ja organisaation kannattaa miettiä.

Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen seurasi mielenkiinnolla 8.6. pidettyä TYÖ2030 johtamisverkoston ja Filosofian Akatemian oppimisen johtamisen foorumia. Blogissaan Kirsi kuvailee niitä teemoja ja asioita, joita hänelle jäi foorumista päällimmäisinä mieleen.

Yllättävät tilanteet lisääntyvät maailman muuttuessa yhä kompleksisemmaksi. Silloin olemassa olevan parantamisen sijasta on suuntauduttava yhä enemmän seikkailuun eli uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Blogissaan kehitystoiminnan asiantuntija ja kokeilukulttuurin sanansaattaja Sami Paju kuvaa edellytyksiä uuden luomiselle ja keinoja lisätä kykyä reagoida muutoksiin sekä organisaation että yksilön näkökulmasta.

Nähdäänkö muutostilanteet mahdollisuuksina oppia uutta vai haastavatko vastoinkäymiset oppimiseen kannustavaa kasvun asennetta? Aktiivinen vanhojen tapojen muuttaminen ja uusien mahdollisuuksien löytäminen liittyvät oppimiseen ja kasvun asenteeseen oppimista eteenpäin vievänä voimana. Blogissaan organisaatiokehittäjä Minna Janhonen kuvailee resilienssin eli muutoskyvykkyyden ja oppimisen välistä suhdetta. Kasvun asenne oppimisasenteena tukee muuttuvissa olosuhteissa elämistä. Miten sinä ja organisaatiosi suhtaudutte uusiin asioihin?

Toimivan hybridityömallin tulisi varmistaa sekä työn sujuvuus että yhteisöllisyys. Näiden yhdistelmää ei kuitenkaan ole yksinkertaista toteuttaa, ja varsinkin yhteisöllisyyden ylläpito vaatii aktiivisia toimia. Blogissaan työhyvinvoinnin ja sisäisen motivaation asiantuntija Reima Launonen tiivistää hybridityön johtamisen perusideat muutaman isomman toimintaa ohjaavan ajatuksen tasolle.

Psykologian Tohtori ja valmentaja Tapani Riekki nostaa blogissaan esille asioita, miksi vitutuksen tutkiskelu on suotavaa. Hänen mukaansa vitutus on hyvin epätarkka, mutta voimakas ilmaisu, joka avaa upeasti pohdinnallista avaruutta. Tapani kehottaa blogissaan tekemään pienen matkan vitutuksen ytimeen ja samalla oman tunnemaailman äärelle.