Visio ja miten se luodaan – vai luodaanko?

VISIOINTI
Kuva: John Allen/Unsplash

Mikä merkitys visiolla on itseohjautuvuutta tukevassa organisaatiossa ja miten vision voi luoda henkilöstön kesken? Varatoimitusjohtajamme Maija Tiitinen kertoo Filosofian Akatemian vision luomisprosessista ja siitä, miksi se ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, ja miksi tästä ei siltikään ole seurannut kaaos.

Kuuntele blogiteksti täältä.

Joskus käy niin, että kuukausi sitten loistavalta tuntunut aihe ei enää kirjoittamisen hetkellä tunnukaan niin hyvältä. Minun oli tarkoitus kirjoittaa siitä, millä tavalla loimme Filosofian Akatemia Oy:lle uuden vision. Ajattelin, että se voisi olla kiinnostavaa luettavaa. No, kuinkas kävikään – eihän meidän visiomme olekaan vielä valmis. Prosessi lähti hyvin liikkeelle, mutta sitten se pysähtyi kuin seinään eikä ole edennyt useampaan viikkoon mihinkään. Aloin epäröidä valitsemaani aihetta, mutta sitten päätin, että koska elämä kuitenkin on sotkuista puuhaa, välillä on hyvä kirjoittaa myös näistä takkuisemmin etenevistä asioista työssä.

Meillä todennäköisesti olisi jo visio paketissa, jos sille olisi nimetty pieni visiotyöryhmä tai se olisi tehty johto- tai hallitusvetoisesti. Tällöin vision tekemiselle olisi varattu näiltä muutamilta ihmisiltä riittävä aika asian valmiiksi saattamiseen ja tämä varattu aika olisi samalla rajannut työhön käytettävää aikaa. Vision kirkastamisen sijaan pohtisimme tällä hetkellä vision jalkauttamista lopulle organisaatiosta. Uskomme kuitenkin niin vahvasti siihen, että tämä on meidän kaikkien yhteinen organisaatio, että haluamme jokaisen voivan osallistua vision luomiseen. Tämä tekee hommasta heti työläämpää, kun mielipiteiden määrä kasvaa merkittävästi.

Tarinat koottiin yhteiseen dokumenttiin Google Driveen, josta jokaisen oli tarkoitus käydä lukemassa muiden esseet ennen yhteistä visiokeskustelua.

Aloitimme työn ”FA2025”-vision luomiseksi syyskuussa. Päävastuun tämän edistämisestä otti luonnollisesti toimitusjohtajamme Karoliina, joka on samalla meidän suurin visionäärimme ja aihe on siksikin hänelle tärkeä. Hän pyysi meitä kaikkia kirjoittamaan esseen, joka alkaa: ”Seitsemän vuoden kuluttua olen Filosofian Akatemian jäsen. Siitä on kehittynyt upeampi ja siistimpi juttu kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Se on tällainen…”. Lisäohjeeksi annettiin, että esseestä toivotaan löytyvän vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mitä ongelmia me ratkaisemme? Keiden kanssa me teemme yhteistyötä? Ketkä ovat asiakkaitamme? Mistä liikevaihtomme muodostuu? Tarinat koottiin yhteiseen dokumenttiin Google Driveen, josta jokaisen oli tarkoitus käydä lukemassa muiden esseet ennen yhteistä ennalta sovittua visiokeskustelua.

Esseissä oli paljon samoja elementtejä mutta myös keskenään ristiriitaisia asioita. Karoliina teki näistä esseistä vielä koosteen ryhmitellen niissä esiin nousseita asioita eri teemojen alle, kuten asiakkaat, kansainvälisyys, ja mitä teemme. Tämän pohjalta käytiin useamman tunnin mittainen keskustelu siitä, millainen yhteinen visiomme olisi. Lopuksi toimitusjohtaja vapaaehtoistui kiteyttämään keskustelun pohjalta yhteisen visiomme, jota tulisimme käsittelemään vielä jossakin tulevista viikkopalavereista. Moni (minä mukaan lukien) tuntui ajattelevan, että suurin työ on nyt tehty. Taisimme olla aika väärässä.

Tässä vaiheessa prosessi jäi jumiin. Vision sanoman tiivistämiselle ei olekaan löytynyt aikaa muiden tehtävien ajaessa kiireellisyydessään sen ohi. Mitä meidän olisi pitänyt tehdä toisin?

Maija Tiitinen

Maija Tiitinen (DI) on Filosofian Akatemian varatoimitusjohtaja. Lisäksi hän vastaa Filosofian Akatemiassa myynnistä ja asiakkuuksien hallinnasta yhdessä Tytti Kokon kanssa. Hän haluaa levittää paremmaksi muuttuvan työelämän ilosanomaa koko Suomeen.

Jatka lukemista

jakoa

Tilaa blogimme ja kuule ensimmäisten joukossa työelämän muutoksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista!