Etätyöapatiasta sujuvaan etätyöhön – yleisimmät haasteet ja vinkit niiden selättämiseen

Etätyöapatia puhututtaa, mutta onko etätyö tuonut mukanaan myös positiivisia muutoksia? Itseohjautuvuuden asiantuntija, valmentaja Nick Ahleskog tarkastelee blogissaan etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin. Hän uskoo, että yrityksissä on välttämätöntä luoda edellytykset sujuvalle ja kestävälle etätyöskentelylle.

Kuuntele audio

Etätyötä on monilla takana jo melkein vuoden päivät, eikä loppua vielä näy. Mutta miten etätyö vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen? Työterveyspalveluja tarjoava Heltin toimitusjohtaja Timo Lappi julkaisi Linkedinissään mielenkiintoisen tilaston, jonka mukaan Heltin asiakkailla mielenterveyteen liittyvien poissaolojen määrä (F-sairaslomat) ylitti ensimmäistä kertaa poissaolot, jotka liittyvät fyysiseen terveyteen. Tämä herätti vilkasta keskustelua etätyön vaikutuksesta jaksamiseen ja hyvinvointiin, myös meillä Filosofian Akatemialla.

Kuva: Timo Lappi, Heltti

Etätyö ei yksinään selitä muutosta sairaslomissa

Kuvassa fyysiseen terveyteen liittyvien sairaslomien radikaali lasku voi selittyä tietotyöläisten etätyöllä: kausiflunssat eivät pääse leviämään, tapaturmia ei satu kotona kuten ulkona liikkuessa, eikä työterveyshuoltoon ehkä hakeuduta lievän flunssan takia. Niinpä voisi helposti ajatella, että myös mielenterveyteen liittyvien poissaolojen nousu selittyy etänä työskentelyllä. Siis että etätyö on lisännyt mielenterveyteen liittyviä poissaoloja. Mutta asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen.

On todennäköistä, että työterveyshuollon tilastoissa näkyy yleisen hyvinvoinnin heikkeneminen, eikä niinkään muutos työhyvinvoinnissa. Yksi merkittävä taustatekijä mielenterveyteen liittyvien sairaslomien nousuun on varmasti hallituksen asettamat rajoitukset, jotka vaikuttavat elämän jokaiseen osa-alueeseen, ei vain työn tekemisen tapaan. Harrastukset ja sosiaaliset menot ovat monelle henkireikä ja tärkeä palautumisen kanava. Mielenterveysongelmien lisääntyminen on myös valitettava trendi, jota on jatkunut jo vuosia. Kelan mukaan, vuosien 2016 ja 2019 välillä mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut huimat 43%. 

Tilasto ei välttämättä kerro koko totuutta, sillä fyysisten ongelmien alla voi piillä psyykkisiä sairauksia. Tiedän kokemuksesta, että lievää uupumusta voi olla vaikea havaita, jolloin hoito helposti kohdistetaan uupumuksen fyysisiin oireisiin ja mielenterveyteen liittyvä sairasloma näkyy siten virheellisesti tilastoissa. Kotona ollessa työterveyshuoltoon ei välttämättä enää hakeuduta lievän flunssan takia, vaan kiinnitetään enemmän huomiota mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen, johon haetaan apua.

Vaikka etätyön tuoma fyysinen eristäytyminen ei ainakaan auta masennukseen tai ahdistukseen taipuvaa henkilöä, ei lisääntyviä mielenterveysongelmia voi täysin pistää työn piikkiin. Saattaa jopa olla, että asia on päinvastoin.

Tuoreet tutkimukset etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin osoittavat, että pandemian tuomat muutokset työn tekemisen tapaan ovat olleet jopa positiivisia.

Tuoreet tutkimukset* etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin osoittavat, että pandemian tuomat muutokset työn tekemisen tapaan ovat olleet jopa positiivisia. Muun muassa läheisyys perheeseen on lisännyt työhyvinvointia, ja ainakaan keväällä 2020 etätyöskentely ei ollut heikentänyt asenteita työtä kohtaan. Etätyön ja työhyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu jo ennen koronaa, ja tulokset ovat pääosin olleet positiivisia. 

Nähtäväksi toki jää miten tilanne kehittyy, kun koronaepidemia pitkittyy ja etätyöskentelyyn liittyvät haasteet kasaantuvat. Ratkaisevaa on, miten näihin haasteisiin vastataan.

Etätyön tyypillisiä haasteita ja vinkkejä sujuvaan etätyöhön

Vaikka moni on sopeutunut etätöiden tekemiseen hyvin, on etätyössä silti omat haasteensa, kuten tutkimuksissakin todetaan. Etätyöhön liittyvät haasteet ovat aina yksilöllisiä ja vaativat siten myös tuen oikein kohdistamista. Käydään kuitenkin läpi etätyön yleisimmät haasteet ja pari käytännön vinkkiä sujuvoittamaan etätyöskentelyä.

1. Työpäivän rytmittäminen

Yleisin etätyön myytti on, että kotona tehdään töitä vain sen verran ettei tule potkuja, ja muuten laiskotellaan menemään. Käytännössä törmäämme usein kuitenkin siihen ilmiöön, että etätöissä suoritetaan liikaa. Työ vie helposti mukanaan kun ei ole häiriötekijöitä, ja taukojen pitäminen saattaa unohtua. Vaarana on uupumus, jos työpäivien aikana ei ole hetkiä palautumiselle.

Yksi käytännön vinkki on työpäivän rytmitys 90-120 minuutin työskentelyjaksoilla, joissa on pari 5-10 minuutin taukoa. Jokaisen 90-120 minuutin työskentelyjakson välillä on hyvä pitää puolen tunnin tauko, jonka aikana ”vaihdetaan kanavaa”, eli tehdään jotain mikä vie huomion pois työasioista ja ei vaadi ajattelua. Käy kävelyllä, laita ruokaa, meditoi, soita kaverille tai leiki koiran kanssa. Älä lue lehteä tai selaile sähköpostia, sillä se kuormittaa aivoja entisestään. Itse käytän rytmittämiseen ajastinta, sillä muuten työ vie helposti mukanaan ja tauot jäävät liian lyhyiksi tai kokonaan pitämättä. 

2. Työn ja vapaa-ajan suhde

Ajatustyössä on aina riskinä, että työasiat tunkeutuvat mieleen myös vapaa-ajalla. Kun töitä tehdään kotona, sumenee työn ja vapaa-ajan rajat entisestään. On vaikea erottaa, milloin työpäivä alkaa ja päättyy, jos viettää koko päivän pyjamassa.

Rutiinit ovat hyvä tapa luoda selkeitä rajoja työpäivälle. Päätä etukäteen työaikasi, ja pyri välttämään työpäivän venymistä iltatunneille. Voit myös simuloida työmatkaa aloittamalla ja päättämällä työpäivän lyhyellä kävelyllä. Pue vaatteet päälle heti aamusta ja käy ulkona lounaalla, jos siihen on mahdollisuus. Älä jätä työasioita lojumaan esille, vaan laita läppäri ja paperit kaappiin, kun päivä on pulkassa. Jos kotona riittää tilaa, omista erillinen tila työskentelylle. Ja mitä ikinä teetkään, älä koskaan tee töitä sängystä käsin!

Normaalitilanteessa ihmissuhteet on hoidettu kasvotusten kahvikoneen äärellä ja lounastauoilla, mutta etänä ihmissuhteiden hoitaminen jää helposti tekemättä.

3. Yhteisöllisyyden kokeminen

Normaalitilanteessa työpaikan ihmissuhteet on hoidettu kasvotusten kahvikoneen äärellä ja lounastauoilla, mutta etänä ihmissuhteiden hoitaminen jää helposti tekemättä.

Fyysistä ihmiskontaktia ei voita mikään, mutta yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa myös etänä. Kannattaa aloittaa sillä, että kokouksissa käytetään oletuksena aina videoyhteyttä, jos siihen on mahdollisuus. Kasvot nimittäin välittävät paljon oleellista tietoa. Etätöitä voidaan myös tehdä yhdessä niin, että pidetään video- tai jopa ääniyhteys auki koko työpäivän ajan. Etänä voi myös lounastaa yhdessä ja keskustella muista kuin työasioista. Viikottaiset check-init, joissa ihan vaan vaihdellaan kuulumisia, auttavat myös yhteisöllisyyden kaipuuseen.

PS. Lisää vinkkejä etätyöskentelyyn löytyy Sami Pajun blogikirjoituksesta!

Lähteet:

*Ruohomäki, V. et al (2020) Etätyö koronaepidemian hallitsemisessa sekä vaikutukset työhyvinvointiin ja töiden sujumiseen. Psykologia, 06/2020.

*Työterveyslaitos (2020, 12.8) Koronakevään aikana suomalaisten hyvinvointi jopa parani. Työterveyslaitos.https://www.ttl.fi/koronakevaan-aikana-suomalaisten-tyohyvinvointi-jopa-parani/

Charlampous, M., et al. (2018) Systematically reviewing remote e-workers’ well-being at work: a multidimensional approach. European Journal of Work and Organizational Psychology. 28(1).

Jarrett, Christian (2016). A Science-Backed Guide to Taking Truly Restful Breaks. 99u.

Loehr, J., & Schwartz, T. (2005). The Power of Full Engagement: Managing Energy, Not Time, Is the Key to High Performance and Personal Renewal. The Free Press.

Valtioneuvosto (2020, 15.10) Hallitus linjasi valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaepidemian leviämisen estämiseksi. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-valtakunnallisista-ja-alueellisista-suosituksista-koronaepidemian-leviamisen-estamiseksi


Lue myös

Unohda perinteinen urasuunnittelu – ketteryys tuli myös urajohtamiseen

Karoliina Jarenko

Monipuolinen itsensä johtaminen on työelämän tärkein henkilökohtainen taito vuonna 2025

Peter Kenttä

Lähijohtaminen etäelämässä

Valmennuksessa käsittelemme etätyöaikana huomiota vaativia johtamisen teemoja ja opimme muokkaamaan ja soveltamaan lähijohtamista uudessa tilanteessa.

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.